Sauvo-Kemiön tien ja 110-tien risteykseen Paimiossa tulee kiertoliittymä. Tämä vahvistui torstaina, kun valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö ensi vuoden talousarviosta valmistui. Mietinnössä sovittiin lisäsatsauksista muun muassa kulttuuriin ja sivistykseen, perusväylänpitoon ja kevyen liikenteen hankkeisiin, kansallispuistoihin sekä maatalouteen.
Hallituspuolueiden valtiovarainvaliokuntaryhmät ovat sopineet kaikkiaan noin 40 miljoonan euron lisäyksistä vuoden 2020 budjettiin. Talousarvio saa viimeisen sinettinsä ensi viikolla eduskunnan täysistunnossa.
Varsinais-Suomen Elylle osoitettiin lisärahoitusta tienpitoon ja paikallinen positiivinen uutinen on tieto korvamerkityistä rahoista Paimion Mt 110:n ja Mt 181:n kiertoliittymän rakentamiseen. Kyseinen kiertoliittymä on ollut pitkän aikaa myös Paimion kaupungin toivelistoilla.
– On tärkeää, että väyläverkon parannustarpeet etenevät. Tämä liittymärahoitus parantaa ratkaisevasti vaarallisen risteyksen liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Kiertoliittymän rakentaminen on toteutettavissa nopealla aikataululla. Lisäksi saimme 200 000 euroa suunnittelurahaa Kaarinaan Mt 180 Saaristotien Kurkela-Kuusisto -osuutta varten, toteaa sauvolainen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja Esko Kiviranta (kesk.).
Arki, luonto ja perheet esillä
Arki, luonto ja perheet näkyvät näissä niin sanotuissa joululahjarahoissa. Hallitusryhmät käynnistävät esimerkiksi noin 6 miljoonalla eurolla kymmenkunta kävelyä ja pyöräilyä edistävää kevyenliikenteen hanketta. Erilaisiin luontokohteisiin satsataan noin 2,5 miljoonaa euroa. Valiokunta kohdisti 1,8 miljoonaa euroa maatalouden kannattavuuden neuvontapalveluihin, 450 000 euroa turvemaiden, fosforilannoitteiden ja luomutuotannon tutkimiseen sekä 730 000 euroa erilaisiin vesi- ja kalatalouden hankkeisiin. Lisäksi perheitä tuetaan satsaamalla väkivallan ehkäisyyn ja turvakoteihin 1,9 miljoonaa euroa. Koululaisten tasa-arvoisiin taidevierailuihin kohdennetaan 1,4 miljoonaa euroa ja nuorten harrastamista tukevaan 4H toimintaan 250 000 euroa.
– Valiokunnan hallitusryhmät satsaavat yhteisymmärryksessä 2,5 miljoonaa euroa kansalaisopistoille jatkuvan oppimisen edistämiseen, noin 1,5 miljoonaa euroa lukutaitoa kohentaviin kohteisiin ja 1,5 miljoonaa euroa maahanmuuttajien koulutuspolkuihin. Lisäksi eduskunta tukee isoa joukkoa moninaista kansalaistoimintaa, joista esimerkkejä ovat Karjalan Liitto, Uudenkaupungin Crusell-viikko ja Lapin karvalakkilähetystöstä kertova ooppera, täsmentää Esko Kiviranta.
Uudenkaupungin Crusell-viikon puupuhallinkilpailun järjestämiseen ohjataan 100 000 euroa ja Yläneen luontokapinetin näyttelyn kehittämiseen 20 000 euroa.
Sisäilmaongelmiin saadaan parannusta varsinaissuomalaisin voimin, sillä Turun Yliopiston TROSSI-sisäilmayksikkö saa 300 000 euron määrärahan sisäilmayksikön toimintaan ja sisäilmasairauksien tutkimukseen.
– Huonosta sisäilmasta sairastuneita ja oireilevia on useita tuhansia. Vuosittain home- ja kosteusvaurioille altistuu jopa 800 000 ihmistä. Sairauskuluina sisäilmaongelmien arvioidaan maksavan jopa 1,6 miljardia euroa vuodessa, puhumattakaan inhimillisistä seurauksista. Turun yliopiston TROSSI-sisäilmayksikkö on tehnyt edelläkävijänä tärkeää työtä mm. sisäilmasairauksiin liittyvässä tutkimuksessa. Olen erittäin tyytyväinen, että saamme tähän toimintaan nyt lisämäärärahan, iloitsee kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.).
Keskustan kansanedustaja Esko Kiviranta on valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja. Varsinais-Suomea edustaa myös SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, joka on valtiovarainvaliokunnan varajäsen, sivistys- ja tiedejaoston jäsen sekä maatalousjaoston jäsen.
