Paimion lukiolla vietettiin ennen joulua perinteeksi muodostunutta alumnipäivää. Yhteensä 34 entistä oppilasta oli kertomassa lukiolaisille nykyisistä opinahjoistaan ja antamaan vinkkejä jatkokoulutukseen liittyen.
Ruokasalin pöytään istahtavat sisarukset Helmiina ja Justiina Kavander sekä Jasmiina Salminen ja Aarne Kallinen. Helmiina opiskelee Helsingin Metropolia ammattikorkeakoulussa jalkaterapiaa ja Justiina Satakunnan ammattikorkeakoulussa fysioterapiaa. Jasmiina opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa fysioterapiaa ja Aarne on kauppatieteiden opiskelija Åbo Akademissa.
Nuoret kertoivat lukiolaisille alumnipäivässä pääosin opiskelemistaan aloista, mutta myös kouluistaan.
– Eniten lukiolaisia kiinnostavat tradenomin, lääkiksen sekä kauppiksen koulutukset ja ylipäätään yliopiston alat, tytöt kertovat.
Huomio hakuprosessiin
Aarne Kallinen kertoo päätyneensä Åbo Akademiin mielenkiintoisella tavalla.
– Kevään 2018 haussa tuli mahdolliseksi hakea samalla kertaa sekä suomen- että ruotsinkielisiin koulutuksiin. Vaikka ruotsi ei lukiossa minua kiinnostanut, tuli se eteeni, kun tajusin, että se voi auttaa kouluihin hakemisessa. Tein suomenkielisen kokeen Aalto yliopistoon ja todistin ruotsin osaamiseni kielikokeella, hän kertoo.
Kallinen pääsi toisena hakuvaihtoehtona olevaan Åbo Akademiin sisään, ja ensimmäinen vuosi opinahjossa menikin ruotsin kielen opettelussa, vaikka lukiopohjasta olikin hyötyä.
Nuoret kokevat, että huolellinen haku korkeakouluihin kannattaa.
– Hain kaikkiin kuuteen eri vaihtoehtoon ja laskin koulujen pistemääriä. Laitoin ensimmäiseksi hakuvaihdoksi sen, minne eniten halusin opiskelemaan ja siitä eteenpäin valitsin paikat, joihin voisi olla helppo päästä, Jasmiina Salminen paljastaa.
Jos opiskelukaupunki ei lopulta miellytä, voi aina hakea siirtoa toiseen kaupunkiin.
– Olin varma, että hakisin siirtoa Tampereelle, mutta lopulta koko ajatus jäi. Totuin kavereihin ja opiskelupaikkaani Turussa, Salminen jatkaa.
Kaupungeissa on eroja
Muutto kotiseudulta voi olla mukavaa tai epämieluisaa. Helmiina Kavander päätyi Helsinkiin jalkaterapian opintojen pariin, mutta betoniviidakko ei häntä juuri miellytä.
– On hyvä, että nyt tiedän selviäväni Helsingissä ja että osaan kulkea siellä. Se ei kuitenkaan ole paikkani asua ja viikonloppuisin palaankin yleensä tänne kotiseudun suunnalle, hän kertoo.
Sisko Justiina on puolestaan viihtynyt Porissa hyvin.
– Meillä on sukulaisia Satakunnassa. Toisaalta en edes huomaa koko opiskelukaupunkia, sillä käyn koulussa ja kaupassa samassa rakennuksessa uudella keskustan kampuksella. Sen vierestä taas lähtevät linja-autot ja junat Turkuun.
Sisarusten opiskelukaupunkien erilaisuus konkretisoituu asuntojen vuokrien hinnoissa. Helmiinan vuokra on kaksinkertainen Justiinan vuokraan nähden.
Jasmiina Salminen kertoi olevansa tyytyväinen opiskeluihin Turussa, sillä hän pääsi kokemaan suurkaupungin sykettä riittämiin vietettyään välivuotta Au Pairina Lontoossa.
Arvosanojen korotus nostaa päätään
Lukion opo Hanna-Kaisa Hietajärvi liittyy keskusteluun ja vinkkaa, että pääsykokeisiin valmistautuessa kannattaa priorisoida.
– On olemassa paljon hakukohteita, joissa käytetään samoja valintakoemateriaaleja. Tätä kannattaa hyödyntää. Jos kuitenkin menee moneen eri kokeeseen, antaa tällöin muille hakijoille etumatkaa.
On myös yleinen harhakäsitys, että ensikertalainen pääsykoepyrkijä olisi aina abiturientti.
– Olet ensikertalainen hakija niin kauan kunnes vastaanotat korkeakoulupaikan, Hietajärvi kertoo.
Uudistukset korkeakouluhauissa näkyvät tulevana keväänä. Vähintään 51 prosenttia aloituspaikoista tulee yo-todistuksen perusteella.
– On selkeästi näkyvissä, että yo-arvosanojen korotus kiinnostaa. Jo valmistuneet yrittävät korottaa arvosanojaan. Lain myötä saatkin korottaa niitä nykyään rajattomasti. Pistetaulukot eri aloille ovat kuitenkin erilaisia ja moni katsoo, mitä ainetta korottamalla hyötyy eniten.
Jokainen oppilas on kuitenkin yksilö ja etenee lukion jälkeen oman tiensä mukaan.
– Ajatukset jatko-opintopaikan suhteen voivat herätä myöhemmin. Onneksi on olemassa aikuislukio, jossa voi myös kirjoittaa uusiakin aineita.
Opo tarjoaa apuaan myös jo lukiotaipaleensa päättäneille opiskelijoille jälkiohjauksen puitteissa.
Välivuosi auttaa jaksamaan
Jasmiina Salminen kokee ammattikorkeakoulujen harjoittelujen olevan tärkeä väylä tulevaisuuden ammatinvalinnassa. Hän itse haaveilee psykofyysisen fysioterapian työnäkymistä. Kavanderin sisarukset haaveilevat puolestaan yhteisestä yrityksestä.
– Yritys, joka tekisi fysio- ja jalkaterapiaa. Joudun tosin odottamaan pari vuotta Justiinan valmistumista ja jonkun alaisuudessakin pitäisi työskennellä ennen oman yrityksen perustamista. Yrittäjyys tulee meille verenperintönä, Helmiina Kavander kertoo.
Aarne Kallinen valmistuu koulutuksestaan ekonomiksi ja haaveilee jonain päivänä kehittelevänsä tulevaisuuden organisaatioita.
Nuorten vinkit lukiolaisille ovat, ettei kannata lannistua, jos opiskelupaikka ei ensi yrittämällä aukene.
– Välivuosi on todennäköinen ja siitä kannattaa ottaa ilo irti. Ulkomaille kannattaa lähteä, jos siltä tuntuu, Jasmiina Salminen kertoo.
– Itse olin kaksi vuotta töissä eri työpaikoissa. Näin opin arvostamaan opiskelua eri tavalla. Välivuotena on myös kiva ansaita rahaa, jotta voi elättää itsensä paremmin opiskeluaikana, Justiina Kavander kertoo.
Aarne puolestaan kehottaa armeijaan meneviä hyödyntämään aikansa pohtimalla kiinnostuksen kohteitaan.
– Elämä voi tuntua yhdeltä pitkältä uraputkelta, kun ekaluokasta lähtien opiskelee lukion loppuun ja pääsee heti ensi yrittämällä korkeakouluun. Välivuosi voi olla hyvä rentouttava aika ylikierroksilla käyville aivoille, Helmiina Kavander kertoo.
