PAIMIO
Yllä oleva otsikko saattaa äkkiseltään vaikuttaa hieman provokatoriselta, mutta ei se sitä ole. Kiistämätön tosiasia – ja miksei yhtä hyvin myös ylpeydenaihe – on se, että paimiolaisen veteraanikiekkoseuran XO Playersin pelaajien keski-ikä on 62–63 vuotta.
Täytyy myös muistaa, että kirjainpari XO, “Extra Old”, tarkoittaa pitkää ikää ja arvokkuutta.
Paimiolaisessa liikuntaelämässä jo vankan jalansijan saavuttaneen kiekkojoukkueen perustaja ja ikänestori Erkki Falck, 73, kertoo, että tietynlaista arvokkuutta ja herrasmiesmäisyyttä pyritään pitämään yllä myös kaukalossa. Tosin se ei aina sataprosenttisesti onnistu.
– Kun rauhallinen kaveri laittaa kypärään päähän, niin yhtäkkiä se ei enää olekaan rauhallinen, Falck vitsailee.
Pelikirja on miltei blanco
No, taklaaminen on veteraanikiekossa joka tapauksessa kielletty. Ja lämärit. Mutta rannevedot lähtevät paimiolaisten senioripelaajien mailoista vielä kohtalaisen kipakasti. Ehkä parhaimmillaan nopeudella 75-80 km/h.
XO Playersin vahvuudessa on 32 pelaajaa, joista jäävuoroilla on samanaikaisesti paikalla maalivahtien lisäksi enintään kaksikymmentä nopeimmin ilmoittautunutta. Useimmiten kaikki halukkaat mahtuvat kuitenkin mukaan.
– Jokaisella on aina välillä esteitä, joten keskimäärin vuorolla on maalivahtien lisäksi 17–18 pelaajaa, Falck kertoo.
Ryhmällä on nykyisin myös pelaaja-valmentaja. Hän on Jari Antonen, jonka vakavampana valmennusurakkana on luotsata Tarvasjoen Urheilijoiden vuonna 2004 syntyneitä C-junioreita.
XO Playersin kohdalla Antosen pelikirjassa ei ole suurta määrää sivuja eikä taktisia merkintöjä. Hyväksi on kuitenkin havaittu muun muassa se, että joku tekee treenien alussa “jaon”, ettei kaukalossa tahkota aina samoilla kokoonpanoilla.
– Ennen me vaan mentiin tonne pelaamaan. Nyt jo vähän katotaan, missä pitäisi olla ja mitä pitäisi tehdä. Eli on erittäin hyvä juttu, että joku vähän ohjaa tätä hommaa, Falck tuumii.
Antonen arveli ensi alkuun, etteivät XO Playersin tähtipelaajat kestäisi valmentaja-auktoriteettia.
– Ajattelin, että nehän nauraa mut ulos. Mutta ei siinä käynytkään niin. Ja täytyy sanoa, että kehittymistä on tapahtunut, Antonen hymyilee.
– Vaikka välillä meinaakin mennä hermot.
Edistää terveyttä ja rentouttaa
“The jersey flap” -tyyppinen pelitapa ei ikämiehille sovi, joten rauhalliseen syöttöpeliin panostaminen on havaittu viisaimmaksi ratkaisuksi. Pelipaidat lepattakoot vain pyykkinarulla.
– Tämä on kiva tapa harrastaa liikuntaa ja rentoutua. Uskon myös, että veteraanikiekon pelaaminen on edesauttanut meidän kaikkien terveyttä, Falck sanoo.
– Myös sosiaalinen puoli on joukkuepelaamisessa tärkeää. Lisäksi täytyy olla ripaus kilpailuhenkeä ja haastamista. Pientä jalkakikkaa ja niin poispäin, virnuilee Falck saaden Antosen hörähtämään spontaanisti.
Antosella on valmennushommat mukaan lukien peräti viidet treenit viikossa.
– Jotenkin vaan tykkään tästä touhusta, ja junnujenkin treeneissä pyrin aina saamaan itsekin hien pintaan.
Mitään mainittavia sarjapelaajataustoja XO Playersin kiekkoilijoilla ei ole. Moni on kuitenkin pelannut aikoinaan junnukiekkoa. Tosin sekään ei ole osallistumisen edellytys.
– Tämä ei ole siinäkään mielessä totista torvensoittoa, korostaa Lappeenrannan Pallossa ja saman kaupungin Veiterässä ensimmäiset kiekko- ja jääpallo-oppinsa jo ennen Porkkalan palauttamista ammentanut Falck.
