Onko jo liikaa viruspuhetta?
Selailin päivän sanomalehtiä. Valtaosa kotimaaosastojen kärkiuutisista käsittelee Koronavirusta. Uutisoidaan mahdollisista altistuneista, evakuoinneista, hengitysmaskeista, lentoyhtiöiden käytännöistä virukseen liittyen, tartuntatavoista, suojautumiskeinoista varotoimenpiteistä ja niin edelleen.
Onko mittava uutisointi näköpiireissä oleviin riskeihin nähden ylimitoitettua? Joidenkin mielestä on, joidenkin ei.
Kukaan ei kuitenkaan voi varmuudella tietää, saavuttaako virus nykyistä paljon huolestuttavammat mittasuhteet, vai alkaako se kevättä kohden mentäessä heiketä.
Sataprosenttisesti varmaa on vain se, että kaikenlainen hysterisointi viruksen tiimoilta on hyödytöntä ja turhaa. Se voi olla myös vahingollista.
Etenkin silloin, jos perheessä on herkässä iässä olevia lapsia, on vanhempien pidettävä harkintakyky ja tyyneys tallella.
Hysterian torjuminen ei kuitenkaan tarkoita, että vain valoisat ja toiveikkaat skenaariot ovat sallittuja. Etenkin asiantuntijoiden ja viranomaisten keskusteluissa kaikki vaihtoehdot on otettava huomioon.
Jotkut maailmalla suoritetut, koronavirukseen liittyvät toimenpiteet, kiellot ja rajoitukset saattavat vaikuttaa ylimitoitetuilta, mutta vasta aika näyttää, onko niin. Yleensä on viisaampaa varautua liikaa kuin heikosti tai ei lainkaan.
Maailmalaajuisesta suuresta harjoituksesta koronaviruksen kohdalla toteutetut toimenpiteet joka tapauksessa käyvät, oli epidemian laajuus lopulta maailman mittakaavassa pieni tai suuri.
Audi- ja BMW-kuskit
Kevyempi aihe torstain sanomalehdissä oli sosiaalipsykologian professori Jan-Erik Lönnqvistin tutkimus Audi-, BMW- ja Mercedes-merkkisten autojen kuljettajista. Tutkimuksen mukaan itsekeskeiset miehet, jotka ovat riidanhaluisia, omapäisiä, epäsympaattisia ja epäempaattisia, omistavat huomattavasti muita useammin Audin, BMW:n tai Mercedes-Benzin kaltaisen statusauton.
Liikenteessä se näkyy siten, että Audi-, Bemari- ja Mersu-miehet ajavat häikäilemättömästi ja rikkovan liikennesääntöjä useammin kuin muut.
Tutkimus ei liene täyttä puutaheinää, sillä kun esimerkiksi Piikkiön Kirismäen rampilta lähtee rekan perässä hiljalleen kiihdyttämään moottoritielle niin, että oman auton takana on Audi- tai BMW-kuski, niin voi olla melko varma, että takaa pusketaan talla pohjassa koko jonon ohi.
Saksalaisauto-tutkimuksen heikkoutena on että tutkimus – tai ainakin siitä uutisoiminen – yleistää ihmisiä ja käyttäytymismalleja. Yleistäminen alkaa jo muutenkin olla ikävimpiä helmasyntejä suomalaisessa yhteiskunnassa.
PERTTU HEMMINKI
