Varsinais-Suomen Ely-keskus lähtee viemään asiaa eteenpäin ja muun muassa neuvottelee voimalaitosyhtiön kanssa.
Asia oli Paimion kaupunginhallituksen viime kokouksen asialistalla, koska Ely halusi varmistaa että hankkeelle on sosiaalinen hyväksyntä ennen kuin sitä lähdetään viemään konkreettisesti eteenpäin. Kaupunginhallitus kannatti selvitystyön aloittamista joen säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
Uoma usein kuiva Askalan alapuolella
Paimionjoen voimalaitoksia käytetään nykyisellään pulsseittain, eli joen yläjuoksulta kertyvä vesi varastoidaan patoaltaisiin, joista vesi juoksutetaan jaksoittain voimaloiden läpi. Muina aikoina Askalan alapuolinen jokiosuus on käytännössä kuivillaan.
Koskienergialla on tapana päästää voimalaitospadon luukuista vettä luonnonuomaan ainoastaan suuremmilla virtaamilla, ja etenkin kesällä ja talvella kuivat jaksot ovat pitkiä.
Juuri tällä hetkellä tilanne tosin on poikkeuksellinen, sillä patoluukut ovat osittain auki suuren virtaaman takia ja myös luonnonuomaan tulee vettä.
Askalankosken voimalaitosluvassa on ehdollinen kalatievelvoite, mutta sitä ei ole pantu täytäntöön. Ylemmillä eli Juntolan ja Juvan voimalaitoksilla on minimivirtaamavelvoite, mutta Askalan voimalaitoksen osalta ei ole mitään velvoitetta, että voimalaitoksen tulisi päästää tietty määrä virtaamasta voimalaitospadon alapuoliseen luonnonuomaan.
Veden säännöstelyllä on merkittäviä haitallisia vaikutuksia joen ekologiseen tilaan erityisesti Askalan alapuolella. Askalankosken alue kuuluu Paimionjokilaakson Natura 2000 -alueeseen, ja siellä esiintyy muun muassa luonnonsuojelulailla rauhoitettua uhanalaista vuollejokisimpukkaa.
Ely-keskus ryhtyy siis neuvottelemaan Koskienergian kanssa ja selvittämään eri vaihtoehtoja säännöstelyn haittojen vähentämiseksi ja joen ekologisen tilan parantamiseksi sekä tutkimaan sopivaa ympäristövirtaamaa ja sen vaikutuksia. Yksi vaihtoehdoista on Askalan voimalaitoksen kalatievelvoitteen täytäntöönpano.
Tavoitteena ei ole purkaa patoa
Paimionjoki-yhdistys on ollut asiassa aktiivinen ja tehnyt yhteistyötä Valonian kanssa ympäristövirtaaman edistämiseksi Askalan voimalaitokselle. Yhdistys on myös neuvotellut aiheesta Paimion kaupungin kanssa viime marraskuussa.
Paimionjoki-yhdistyksen tavoitteena on ympärivuotinen vesi Askalan voimalaitospadon alapuoliselle jokiosuudelle. Ympäristövirtaama ei Paimionjoki-yhdistyksen mukaan vaikuta padon yläpuolisen jokiosuuden vedenpintaan, sillä pienemmillä virtaamilla myös ympäristövirtaama olisi pienempi. Pienempikin vesimäärä mahdollistaisi kuitenkin vesieliöiden elämisen jokialueella.
Yhdistys huomauttaa, että Paimionjoen veden pumppaaminen Aurajokeen loppui vuonna 2015, joten ennen Aurajokeen mennyttä vesimäärää voitaisiin käyttää ympäristövirtaaman saavuttamiseen.
Ympäristövirtaaman ansiosta Paimionjoen pääuomaan tulisi kaksi hehtaaria koskipinta-alaa.
Paimionjoki-yhdistys korostaa, ettei hankkeen tavoitteena ole heikentää esimerkiksi padon yläpuolella toimivien viljelijöiden vedensaantia taikka purkaa patoa.
Tähän kiinnitettiin huomiota myös kaupunginhallituksen kokouksessa. Timo Ilola ehdotuksesta päätökseen tehtiin lisäys, että Elyn selvitystyön pohjalta tehdyt ratkaisut eivät saa vaikeuttaa maatilojen elinkeinotoimintaa.
