Moni ikääntyneistä kuljettajista kertoo Liikenneturvan kyselyssä olevansa huolissaan omasta ajoterveydestään. Vastuu ajoterveyden arvioinnista on lääkärillä, mutta myös lääkärit toivovat lisätietoa ajoterveyden arviointiin ja tähän paneuduttiin vuoden alussa lääkäripäivilläkin.
Liikenneturvan kyselyyn vastanneista yli 65-vuotiaista kuljettajista 15 prosenttia kertoi olleensa huolissaan omasta ajoterveydestään. Hieman tätä useampi kertoi tietävänsä henkilön, jonka ajoterveyden arvioi riittämättömäksi turvalliseen ajamiseen. Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski muistuttaakin, että vaikka lääkärin tehtävänä on arvioida ajoterveyttä, kuljettajalla on suurin vastuu ajokyvyssään tapahtuvien muutosten tarkkailussa.
– Iän karttuminen ei automaattisesti tarkoita ongelmia tai tee kuljettajasta riskiä liikenteessä. Jokaisen kannattaa kuitenkin tarkkailla vointiaan ja mahdollisia muutoksia ajokyvyssä, vaikka viime kädessä ajokykyä arvioivatkin ammatti-ihmiset, Koski painottaa.
Ajoterveyttä ei arvioida pelkästään ikään sidotuissa määräaikaistarkastuksissa. Lääkäreiden on seurattava esimerkiksi perussairauksien vaikutusta ja otettava ajoterveys puheeksi periaatteessa vaikka jokaisessa potilaskohtaamisessa.
Liikenneturva ja Suomen Liikennelääketieteen yhdistys (SLLY) selvittivät lääkäreiden kokemuksia ajoterveydestä. Moni lääkäri koki, että selkeät käytännöt helpottavat puheeksi ottamista. Jos omassa työssä ei usein kohdata potilaita, joiden ajoterveyteen on otettava kantaa, osaamisen kehittymiselle ei tarjoudu mahdollisuutta.
– Mitä iäkkäämpi potilas on, sitä vaikeammaksi arvio käy. Ikä sinänsä ei estä autolla ajoa, ja ikääntyvien toimintakyvyn ja osallisuuden kannalta auto voi olla tärkeä. Usein joudutaan tekemään päätöksiä tilanteissa, joissa selvää ohjeistusta ei ole ja joissa potilaan tahto saada ajolupa on vahva, kertoo neurologian ja psykiatrian erikoislääkäri Risto Vataja.
Ajamisen turvallisuutta pitäisi pohtia aina, kun terveydentilassa tapahtuu merkittävä muutos, kuten lieväkin aivoverenkiertohäiriö, sydänsairaus tai masennus.
– Myös jokainen riskitilanne tai kolari on varoitusmerkki ikääntyneillä. Yhtenä alkavan muistisairauden ensimmäisistä oireista on toistuvat naarmut pysäköintitilanteissa. Myös muutos liikennekäyttäytymisessä joko ylivarovaiseen tai toisaalta äkkinäiseen ja tempoilevaan suuntaan voivat viitata ajoterveyden heikkenemiseen, Vataja kuvailee.
Sairauksien lisäksi ajamisen turvallisuuteen vaikuttaa merkittävästi kuljettajan sen hetkinen olotila, ihan vaikka väsymys.
Liikenneturva on tehnyt itsearviointioppaan ikääntyneille kuljettajille. Oppaan avulla voi havainnoida normaaleja ikääntymiseen kuuluvia muutoksia omassa ajamisessa ja lisäksi tarvetta hakeutua lääkäriin. Pelko ajokortin menettämisestä ei saisi olla lääkäriin menon esteenä. Ensisijaisesti lääkäri tukee ajokyvyn säilyttämistä.
Opas sisältää 15 kysymystä, joiden avulla kuljettaja voi arvioida liikenteessä selviytymistään. Lisäksi lukija voi testata 12 kysymyksen avulla, onko kuljettajan syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Vihkosta saa myös ohjeita turvalliseen autoiluun.
Liikenneturva on teettänyt myös Sairaudet, lääkkeet ja iäkkäiden toimintakyky liikenteessä-oppaan, joka kertoo kattavasti sairauksien ja lääkityksen vaikutuksesta ajokykyyn sekä yleisemmin liikenteessä liikkumiseen. Oppaassa on myös vinkkejä oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ja turvalliseen liikkumiseen.
www.liikenneturva.fi
