– Ei siinä mistään valtavista säästöistä puhuta, mutta nelinumeroisesta luvusta kuitenkin tässä vaiheessa esimerkiksi pariin aiempaan talveen verrattuna, sanoo kaupungin yhdyskuntainsinööri Kati Timonen.
Säästöjen väliaikaisuus sen sijaan perustuu siihen, että toteunut kulu lasketaan vasta tämän vuoden lopulla, jolloin esimerkiksi aikaisin marras-joulukuussa alkava talvi voi vielä tasoittaa koko vuoden menot.
Lisäksi kaupungin traktorinkuljettaja Juha Helin muistuttaa, että leuto talvi kuluttaa tiestöä kaikkein eniten.
– Teiden pinnalle ei synny plussakeleillä polannetta, jolloin nastarenkaat kuluttavat asvalttia huomattavasti enemmän kuin lumisena pakkastalvena.
– Varmasti paikkauksia joudutaan tekemään keväällä tavallista enemmän, mutta leudon talven kokonaiskustannus voi selvitä kunnolla vasta parin-kolmen vuoden kuluessa. Nyt tiestö kuluu normaalia talvea enemmän, mutta sen aiheuttama teiden uusimistarve voi olla edessä vasta muutaman vuoden kuluttua.
Kevättöitä tammikuussa
Eli vaikka kaupunki on tällä hetkellä aurauskuluissa säästänyt tuhansia euroja, ei rahojen törsäämiseen ole varaa. Toisaalta koska auraaminen on jäänyt kolmeen kertaan ja kahteen päivään tänä talvena toistaiseksi, ovat kaupungin kolme palkattua traktorinkuljettajaa voineet tehdä kaupungin kevättöitä jo pari-kolme kuukautta etukäteen.
– Koska aurattavaa ei ole ollut, olemme tehneet esimerkiksi sellaisia maanrakennustöitä, mitä normaalisti päästään tekemään vasta maalis-huhtikuussa. Hommaa on kyllä riittänyt, vaikka auraaminen onkin jäänyt vähiin, traktorinkuljettaja Petri Eskolin hymyilee.
Sekä Eskolin että Helin toppuuttelevat ajatusta, että kyseessä olisi leutoudessaan aivan ainutlaatuinen talvi. Heidän mukaansa talvi 2006–2007 oli aivan samanlainen, ja myös 1970-luvun lapsuusvuosilta muistuu mieleen hiihtoloma, jolloin ei ollut laisinkaan lunta.
– Se oli pikkupojalle silloin valtava pettymys, Helin muistaa.
– Talvella 2006–2007 taisimme myös aurata kolmena päivänä. Se oli ihan samanlainen talvi kuin tämäkin. Onhan tällainen talvi harvinainen, mutta ei sentään poikkeuksellinen, Eskolin jatkaa.
Heille mieluisin talvi olisi joka tapauksessa sellainen, jossa aurattavaa riittäisi sopivasti.
– Totta kai sitä toivoo, että aurattavaakin olisi, kun syksyllä tehdään ensin iso työ kaluston huoltamisessa ja aurausmerkkien asettamisessa ympäri kaupunkia. Toisaalta sitten taas viime talvella tuntui, että sai olla koko ajan auraamassa. Sopivasti kaikkea olisi paras, miehet tuumivat.
Säästöt tasaantuvat takuusummiin
Voisi kuvitella, että kaupunki säästäisi aurauskuluissa tällaisena talvena enemmän kuin ”tuhansia euroja”. Suht pieneksi jäävä säästö selittyy kuitenkin sillä, että urakoitsijoille maksetaan talven aurauskuluista takuusumma, jonka saa vastineeksi päivystysvalmiudesta oli aurattavaa tai ei.
Takuusumma sisältää maksimissaan kymmenen aurauskertaa, joten siinä mielessä ilmaisia aurauskertoja olisi varastossa tälle talvelle vielä reilusti.
– Ja sitten vastapainona runsaat sateet ja kosteus ovat aiheuttaneet lisätyötä, kun hulevesikaivot ovat täyttyneet ja tulvia on pitänyt pumpata tavallista enemmän.
– Voisi sanoa, että vaikka leuto talvi säästää auraus- ja hiekoituskuluissa niin vastapainona tulee sitten muita menoeriä, yhdyskuntainsinööri Kati Timonen ynnää.
