Jamakkapiirakkaa ja vatruskoita

0
Perinneruokatapahtumaan saatiin leivonnaisia useilta eri seuran jäseniltä. Emännöinnistä vastasivat seuran sihteeri Ulla Holopainen ja Piritta Huuhka.

Pitkä pöytä on katettu täyteen herkkuja. On suolaista ja makeaa, keittoa, piirakoita ja pikkuleipiä. Ihan tavallinen kahvipöytä nyt ei kuitenkaan ole kyseessä, vaan esillä on karjalaisia perinneruokia, joita Sauvon Karjalaseura tarjosi viime keskiviikkona järjestetyssä tilaisuudessaan.

Paikalle saapui yli kolmekymmentä ihmistä.

– Me järjestämme joka kuukausi tarinailtoja eri teemoilla. Yleensä paikalla on viitisentoista jäsentä, joten nyt kyllä tehtiin ennätys. Ruoka selvästi kiinnostaa ihmisiä, seuran puheenjohtaja Pauli Rastas toteaa.

Tarjottavat tuotiin paikalle nyyttikestiperiaatteella, eli herkkuja oli ollut leipomassa useampi seuran jäsen. Pääruuaksi tarjolla oli hapankaalikeittoa smetanalla. Suolaista pöydästä löytyi muun muassa ternimaidosta tehtyä uunijuustoa, kaalipiirakkaa, vatruskoja ja pyöreitä uusikirkkolaisia perunapiirakoita.

Makeampaa tarjottavaa edustivat erilaiset jamakkapiirakat, eli rahkapiirakat. Niitä oli erilaisia: pullataikinaan tehtyjä sekä rusinoilla että ilman, sekä murotaikinapohjaan tehtyä piirasta.

Vatruskat tehdään perunasta

Vatruskojen leipomisesta vastasi Helena Laine . Hän kertoo, että pääraaka-aine vatruskoissa on peruna.

– Ensin keitetään perunoita kuorineen, vaikka kilo. Sitten ne kuoritaan ja survotaan. Joukkoon laitetaan kaksi ruokalusikallista vehnäjauhoja, kananmuna ja suolaa. Seoksesta tehdään pötkö, josta leikataan paloja ja ne taputellaan pyöreiksi. Väliin laitetaan esimerkiksi keitettyä riisiä tai lihaa, ja sitten paistetaan, Laine opastaa.

Itse hän on maistanut ensimmäisen kerran vatruskoja 1970-luvulla Ilomantsissa ja pian opetteli leipomaan niitä itsekin.

– Teen näitä ilomantsilaisella reseptillä. Olen syönyt vatruskoja Joensuun torillakin, mutta niissä oli enemmän vehnäjauhoja, Laine kertoo.

Perinteisen kaalipiiran oli puolestaan leiponut Sirpa Laaksonen , jonka molemmat vanhemmat ovat lähtöisin Karjalan Metsäpirtistä.

– En ole kaalipiirakkaa ennen tehnyt, ihan ensimmäistä kertaa nyt kokeilin, hän kertoo.

Hakkoopiirakkaa ja hapanlohkoa

Perinneruokailta herätti monissa osallistujassa ruokamuistoja. Niin myös 91-vuotiaassa Pauli Peltolassa , joka on kotoisin Säkkijärveltä.

– Meillä äiti teki sellaisia perunapiirakoita, jotka olivat lautasen kokoisia ja ne jaettiin sitten neljään osaan. Päälle laitettiin jauhokastiketta. Lisäksi usein oli kokkelipiimää, hän muistelee.

Tavallisia ruokia olivat myös hakkoopiirakka sekä lanttupiirakka. Ne ovat uuninpellille tehtyjä ruiskuorisia piirakoita, joihin tulee taikinakuori myös piirakan päälle. Hakkoopiirakassa täytteenä on perunalohkoja sekä sianlihaa ja lanttupiirakassa puolestaan lanttua.

– Paistamisen jälkeen ne voidellaan voisulalla tai maidolla ja laitetaan voipaperiin ja huopaan käärittynä hautumaan, etteivät ne kovetu, Peltola kertoo.

Peltola muistaa, että usein ruuaksi Karjalassa oli myös hapanlohkoa. Hapanlohko keitetään keitoksi ruistaikinasta ja perunasta sekä maidosta.

– Hapanlohkon kanssa oli aina voileipää sekä maitoa ja sitä syötiin meillä ihan jatkuvasti, Peltola kertoo.

Jätä kommentti