Lentopallo juurrutti ystävykset yhteen

0
Pelikentällä oli kymmenvuotisjuhlissa hieman toistakymmentä peluria. Miesten vähäisyys johtui tällä kertaa siitä, että Yrityksen ikämiesjoukkueelle osuivat pelit samalle päivälle.

Sinikeltainen lentopallo kohoaa sormilyönnistä kohti Hanhijoen alakoulun liikuntasalin kattoa. Painovoima tekee tehtävänsä, ja pian putoavan pallo iskeytyy voimakkaan lyönnin seurauksena verkolta lattialle toiselle puolelle pelikenttää. Piste, jota seuraa leveä rivi hymyjä ja ”läpyjä”, jotka kuuluvat olennaisena osana lajiin.

Poikkeuksellista on se, että näitä läpyjä on annettu samojen pelaajien toimesta Paimion liikuntasaleissa jo 1980-luvulta lähtien. Vaikka vuodet ovat vierineet, on ystävyys kantanut vuosikymmenestä toiseen. ”Yrityksen ex-tähtipelaajat”, kuten yksi ryhmän jäsen, Minna Rosendahl, joukkoa nimittää, saavat kiittää vuosikymmenien ystävyydestä lentopalloharrastusta.

– Se on antanut valtavan paljon. Joukkueessa pelaaminen ja toimiminen antaa valmiuksia myös työelämään. Tiimipelaajan taitoja ja yhteishenkeä tarvitaan sielläkin, Rosendahl kertoo.

Aloitussyöttö synttärijuhlilla

Mutta aina eivät ex-tähtipelaajatkaan ole pelanneet. Kun harrastaminen jäi hiljalleen 1990-luvulla opiskelujen, Paimiosta pois muuttamisen ja työelämän alkumetrien seurauksena, jäi myös lentopallo sivuraiteille. Ystävyys kuitenkin pysyi, ja vuonna 2011 oli aika herättää lentopallo henkiin.

– Ajatus sai alkunsa minun 40-vuotispäivilläni, että mitä jos kutsuisimme vanhoja pelikavereita yhdeksi päiväksi Paimioon pelaamaan, saunomaan, uimaan ja viettämään yhteistä iltaa. Sen jälkeen kokoontumisia on pidetty joka vuosi, ja ydinryhmä on kasvanut kattamaan myös Yrityksen ex-lentopallomiehiä ja pelureiden samanhenkisiä tuttavia, Heidi Mäkelä kertoo.

Konsepti on aina pääpiirteittäin sama: helmikuinen päivä alkaa kahden tunnin peleillä Hanhijoen alakoulun liikuntasalissa, josta jatketaan päivällis-pizzoille Ankkalammen saunalle. Siellä iltapäivä vaihtuu alkuiltaan vanhoja muistellen ja tulevia suunnitellen, ja osa väestä jatkaa yleensä iltaa vielä yhdessä sovitussa paikassa.

Kaikki eivät osallistu kaikkeen, mutta pääasia on, että vanhoja tuttuja nähdään jossain vaiheessa päivää.

– Osa ex-pelaajista on jo siinä kunnossa, ettei pelaaminen enää välttämättä onnistu. Sitten ollaan esimerkiksi kannustusjoukoissa pelien aikanaUsein Ankkalammella sitten jo varmistellaan, että nähdäänhän taas vuoden päästä uudelleen, Rosendahl hymyilee.

Neljän naisen ydinryhmä

Yrityksen ex-tähtipelaajien ydinryhmä koostuu Rosendahlin ja Mäkelän lisäksi Aini Wallinista ja Jenny Saarimaasta. He aloittivat yhdessä pelaamisen 1980-luvun alkuvuosina, ja kuuluivat Yrityksen samaisella vuosikymmenellä mainetta niittäseen naisten joukkueeseen. Palkintokaapissa komeilevat noilta vuosilta edelleen muun muassa TUL:n mestaruus vuodelta 1985 ja Varsinais-Suomen piirimestaruudet käytännössä kaikilta 1980-luvun vuosilta.

– Lentopallo on ollut aina meitä yhdistävä tekijä. Vaikka nytkin tapahtumaan osallistuvat tulevat eri puolilta Suomea, niin jutut ja puheensorina jatkuvat aina suoraan siitä mihin viime kerralla jäätiin. On ollut mahtavaa saada näin hyviä ystäviä, jotka tuntevat sinut pienestä pitäen. Voi sanoa, että tässä seurassa ei tarvitse ja on aivan turha esittää yhtään mitään muuta kuin on, Mäkelä naurahtaa.

He ovat seuranneet mielenkiinnolla vierestä syksyllä uudelleenherännyttä keskustelua Paimion monitoimihallihankkeesta. Vaikka Yrityksen ex-tähdet harjoittelivat ja saavuttivat menestystä alimittaisissa koulujen saleissa, puhuvat he vahvasti aikuisten pelien vaatimukset täyttävän hallin puolesta.

– Eihän koulukeskuksen 1- tai 2-salissa edes riitä korkeus kunnon aikuisten peleihin. Olisi se ehdottomasti jo korkea aika saada Paimioon sellainen tila, jossa lentopalloa ja muitakin lajeja päästäisiin harjoittelemaan kunnolla, he tuumivat.

Jätä kommentti