Paimion hyvä veto jatkuu, mutta koko Suomessa työttömyys lievässä nousussa – Katso grafiikasta kuntakohtaiset tiedot

0
Uusia avoimia työpaikkoja tuli viime vuonna tarjolle ennätykselliset 65 000 kappaletta Varsinais-Suomessa. Näistä yli puolet oli kestoltaan yli 12 kuukautta. Vuotta aiempaan verrattuna kysyntä oli tammikuussa vilkkaampaa monilla aloilla. Kaupan alalla töitä oli kuitenkin tarjolla selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin. Arkistokuva: Shoja Lak.

Paimion työttömyysaste oli tammikuussa 4,7. Se on lähes täsmälleen sama kuin vuosi sitten tammikuussa, jolloin työttömänä oli 4,6 prosenttia työvoimasta.

Paimiossa on jälleen Varsinais-Suomen toiseksi alhaisin työttömyysaste. Vain Ruskolla se on vielä Paimiota matalampi, 4,3.

Lukumääräisesti kaupungissa päästiin jälleen alle 250 työttömän, sillä tammikuun saldo oli 234. Se on 10 vähemmän kuin joulukuussa ja 2 enemmän kuin vuosi sitten tammikuussa.

Sauvon työttömyysaste oli tammikuussa 5,2 ja Kaarinan 6,0.

Luvut käyvät ilmi tiistaina julkaistusta Varsinais-Suomen työllisyyskatsauksesta.

Varsinais-Suomi porskuttaa työttömyyskehityksessä omaan suuntaansa. Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli tammikuun lopussa 20 200 työtöntä työnhakijaa. Viime vuoden tammikuusta työttömien määrä väheni 3 prosentilla eli 700 henkilöllä.

Koko maassa työttömien määrä kasvoi lievästi, työttömänä on 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maan työttömyysprosentti oli 9,6. Työttömien määrä on nousussa esimerkiksi Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.

Varsinais-Suomen tilanne on maan yleistä tilannetta parempi, sanoo Ely-keskuksen analyytikko Juha Pusila.

– Vuodelle 2020 näkymät ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen epävarmat. Maailmantalouden poliittisten riskien lisäksi korona-viruksen vaikutusten leviämis- ja pitkittymisuhka tuo ”normaaliin” suhdannenäkymien epävarmuuteen lisäkertoimia, kuvailee Pusila.

– Viime vuotinen kehitystrendi jatkuu eli työllisyyden kasvu hidastuu ja sama tapahtuu työttömyyden vähenemiselle. Turun seudulla tilanne jatkuu muuta maakuntaa ja Suomea myönteisemmällä uralla, analysoi Pusila.

Varsinais-Suomessa työttömyys väheni neljässä seutukunnassa, mutta Vakka-Suomessa työttömien määrä kasvoi edelleen jyrkästi autotehtaan lomautusten myötä. Ripeimmin työttömyys aleni Turunmaalla ja Salon seuduilla.

Työttömyysaste oli korkein Turun kaupungissa 11,3 ja pienin Ruskolla 4,3 prosenttia. Seutukunnista pienin työttömyysaste oli Turunmaan saaristossa 6,0 ja korkein Salon seudulla 10,1 prosenttia.

Pitkäaikaistyöttömyys vähenee lähes kaikissa alueen kunnissa. Kolmessa vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on Varsinais-Suomessa vähentynyt 55 prosentilla eli 5 500 henkilöllä.

Avoimien työpaikkojen määrä oli tammikuussa samalla tasolla kuin vuosi sitten Varsinais-Suomessa. Avoinna oli yli 6 000 työpaikkaa. Paimiossa oli tammikuussa auki yli 179 työpaikkaa. Se on parikymmentä enemmän kuin vuosi sitten.

Työttömyysasteen trendi oli tammikuussa 6,8 prosenttia, kertoo Tilastokeskus.

– Työttömyysaste ei käytännössä ole muuttunut 15 kuukauteen. Näyttää siltä, että lattia on tullut vastaan. Olemme nyt rakenteellisen työttömyyden tasolla tai jopa sen alapuolella. Rakenteellinen työttömyyden taso ei laske ilman rakenteellisia toimia. Ne ovat poliittisesti vaikeita, joten on epäselvää, pystyykö viiden puolueen hallitus tekemään sellaisia, sanoo Keskuskauppakamari pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Hallitus on asettanut itselleen tavoitteen työttömyyden suhteen, joka on 4,8 prosenttia.

– Selvästi hyvä uutinen on se, että sekä työllisyysasteen että työttömyysasteen trendit ovat nousseet. Tämä viittaa työvoiman kasvuun, mikä yleensä pitkällä aikavälillä johtaa työllisten määrän kasvuun, Kotamäki sanoo.

Helmikuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja Ely-keskus ennakoi, että näin tapahtuu Varsinais-Suomessa tälläkin kertaa.

Fakta

Työttömyystrendit Varsinais-Suomessa

  • Työttömyys on lähtenyt normaalisti kevätkauden laskuun Varsinais­-Suomessa.
  • Työttömyysaste alittaa 7 prosentin tason 16 kunnassa.
  • Nuorten työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys vähenevät useimmissa kunnissa.
  • Työvoiman kysyntä yhä hyvällä tasolla Varsinais-Suomessa.
  • Lähde: Varsinais-Suomen Ely-keskuksen työllisyyskatsaus.