Hiilinielujen lisääminen, fossiilisten raaka-aineiden syrjäyttäminen ja metsätuhojen vähentäminen. Siinä ovat Metsäbiotalous kasvuun -hankkeen projektipäällikön Lasse Rantalan mukaan kolme tärkeintä teesiä, joilla suomalaiset metsänomistajat ja -jalostajat voivat hillitä ilmastonmuutosta.
– Suomi ja Suomen metsät eivät tietenkään voi yksin maapalloa pelastaa, mutta esimerkkiä voimme varmasti näyttää. Meillä on hyvä kokemus metsienhoidossa ja tarvittava tietotaito olemassa, Rantala uskoo.
Rantala oli yksi lukuisista puhujista, jotka nousivat lavalle viime torstaina Piikkiössä Kehityksen kerhotalolla. Aiheena oli ilmastokestävä metsätalous, ja paikalle olikin saapunut täysi sali niin metsänomistajia kuin metsänhoidosta kiinnostuneita.
Metsät nielevät jo nyt puolet
Tällä hetkellä Suomi on hiilinielujen suhteen hyvässä asemassa. Maan metsät ovat pääosin hyvässä kunnossa, ja peräti 50 prosenttia kansallisista päästöistä kuitataan hyväkuntoisten metsäpalstojen hiilinieluilla. Toki tavoite on se, että lähitulevaisuudessa Suomi saisi hiilinieluillaan kuitattua koko kansallisen päästöpilvensä.
– Se ei ole varmasti realistista, että hiilinielujen määrä voitaisiin tuplata, mutta varmasti kiristämisen varaa on täälläkin vielä olemassa. Ensisijaista on kuitenkin joka tapauksessa se, että saamme hiilidioksidipäästöjä alemmas. Sillä saadaan aikaan riittävän nopea vaikutus, Rantala pohtii.
Kiristämisen varalla Rantala tarkoittaa muun muassa taimien istuttamista luonnontilassa oleville peltopalstoille, puuston kasvun nopeuttamista esimerkiksi lannoittamalla ja järkevää metsänhoitoa. Sellaista, jossa metsää ei kaadeta kerralla, vaan puustoa hoidetaan tasaisesti niin, että palstalla on aina hyvässä kasvukunnossa ja eri kasvuvaiheissa olevia puita.
Se on ilmastokestävän kehityksen kannalta oleellisinta.
– Metsän monimuotoisuuden ylläpitäminen ja puuston kasvun lisääminen sekä oikea-aikaisella harventamisella, lannoittamisella että kuhunkin maaperään soveltuvan puulajin valikoinnilla on tärkeintä ilmastokestävän metsätalouden kannalta. Ne ovat sellaisia asioita, joihin kuka tahansa metsänomistaja voi vaikuttaa
Metsämahdit avainroolissa
Metsässä on myös maailmanlaajuisesti valtava hiilinielupotentiaali. Rantala esitteli tilaisuudessa Science-lehden tutkimusta, jolla oli laskettu istutettavan taimikon määrä, joka hiilinieluillaan palauttaisi maapallon 20–30 vuoden kuluessa hiilidioksidipäästöiltään takaisin esiteolliseen aikaan. Tutkimuksen mukaan taimia pitäisi istuttaa nyt 500 miljardia.
Se vaatisi pinta-alaltaan seitsemän kertaa Suomen kokoisen alueen.
– Puolet vaadittavasta pinta-alasta löytyisi Kanadasta, Yhdysvalloista, Kiinasta, Venäjältä, Australiasta ja Brasiliasta. Eikä silloin taimia tarvitsisi edes istuttaa kaupunkialueille tai viljelymaille, vaan ainoastaan tehostettaisiin nykyisten metsäalueiden käyttöä, Rantala miettii.
– Tietenkään vastuuta ei voi sysätä näille maille, vaan kaikkien on tehtävä oma osansa. Suomi voi tässä asiassa olla suunnannäyttäjä ja esimerkki, hän jatkaa.
