Paimioon nousee poistotekstiileihin erikoistunut teollisuuslaitos – Uudessa hallissa liiketoimintaa kehittävät sekä uusi yritys että paikallinen jätehuoltoyhtiö

0
Rester Oy:n laitos tulee keskittymään uuden raaka-aineen tuottamiseen yrityksiltä tulevasta materiaalista. Linjasto (havainnekuva) pystyy jalostamaan uudelleen 6 000 tonnia poistotekstiiliä vuodessa Paimion laitoksessa. Jätehuoltoyhtiön luku on 2 000 tonnia vuodessa.

Paimioon tulee poistotekstiilien ja teollisuuden tekstiilisivuvirtojen käsittelyyn keskittyvä teollisuuslaitos. Uusi halli rakennetaan moottoritien varteen, Iso-Iivarintien 12:een.

Laitokseen tulee kaksi toimijaa, Rester Oy ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH). Rester keskittyy eri yrityskanavien poistotekstiileihin ja teollisuuden tekstiilisivuvirtojen käsittelyyn.

Jätehuoltoyhtiö taas aloittaa Paimiossa kotitalouksilta kerättyjen poistotekstiilien jalostuksen kierrätyskuiduksi. Kyse on eteläisen Suomen poistotekstiilinkeräyksestä, jota on tarkoitus laajentaa koko Suomeen.

Hallin rakennuttaa Rester ja jätehuoltoyhtiö tulee siihen vuokralaiseksi. Lounais-Suomen Jätehuolto valmistelee samanaikaisesti Turun Topinpuistoon täyden mittakaavan jalostuslaitosta koko Suomen poistotekstiileille.

Paimion halli valmistuu vuoden 2021 alussa. Tontilla sijaitsevat vanhat teollisuuskiinteistöt tulevat varastokäyttöön.

Uuden 3 000 neliön hallin rakentaa Lehto Group. Rester tulee siihen vuokralle, samoin Lounais-Suomen Jätehuolto. (Havainnekuva Rester)

RESTER ON usean tekstiilialalla toimivan ja tekstiilien kierrätykseen erikoistuneen tahon perustama yhteisyritys. Sen tavoitteena on rakentaa kaupallisesti toimiva ja kansainvälisesti merkittävä ratkaisu tekstiilien kierrättämiseksi.

Resterin hallituksen puheenjohtaja Outi Luukko kertoo, että halliin tulee kaksi linjaa, jotka tukevat toisiaan. Toinen linja on yrityksen ja toinen jätehuoltoyhtiön.

– Rester keskittyy yrityspuolen poistotekstiilivirtojen käsittelyyn, joka ei ole lakisääteistä. Yrityspuolen virrat ovat tasalaatuisempia kuin kuluttajapuolen poistotekstiilit, joten niitä on helpompi optimoida kierrätysraaka-aineeksi, kuvailee Luukko.

Luukko kaavailee Resterille materiaalia neljästä eri lähteestä: työvaatteista, pesuloista, teollisuuden sivuvirroista ja vaatevalmistajien myymättömistä eristä.

Yritys avaa kierrätyskelpoiset materiaalit ja myy niitä eteen päin uusioraaka-aineena. Tekstiilikuituja voidaan käyttää uudelleen lankana ja kankaana, eristemateriaalina, huonekalujen täytteenä, autoteollisuuden ja esimerkiksi laivateollisuuden eristeinä ja täytemateriaaleina.

– Haaveeni on, että Suomeen saataisiin elvytettyä tekstiiliteollisuutta tämän myötä, kuvailee Luukko.

Hankkeen taustalla on joukko tekstiilialan yrityksiä, muun muassa Luukon työvaateyritys Touchpoint ja leikkuujätteestä tekstiilejä valmistava Pure Waste. Paimion investoinnin arvo on noin kolme miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana kiinteistön rakentamista, sillä Rester menee halliin vuokralle.

Yritysten ja teollisuuden poistotekstiilit päätyvät nykyään usein poltettavaksi, kertoo Resterin Outi Luukko. – Tekstiilikuidun käyttö on kasvanut yli kaksinkertaiseksi 1990-luvusta. Puuvillan tuotantoa ei voida loputtomiin lisätä. Vaateketjujen ja vaatevalmistajien tekstiileistä jopa 30 prosenttia päätyy jätteeksi ilman että se edes käyvät kaupassa. Tämä on muotiteollisuuden ilmiö.

OUTI LUUKKO toivoo, että Paimioon syntyisi laaja yritysrypäs tekstiilikierrätyksen ympärille.

– Haaveissani on saada synenergiatoimijoita Paimioon ja luoda sinne kiertotalouskonsortio. Eli toivon, että toimintamme houkuttelisi alueelle yrityksiä ja toimijoita, jotka käyttävät avattua kuitua.

Resterin mukaan Paimio valikoitui sijainniksi, koska kaupunki sijaitsee keskeisellä paikalla: kuljetusvirrat on mahdollista järjestää tehokkaasti ja satama sekä Lounais-Suomen Jätehuolto sijaitsevat lähellä.

RESTER keskittyy Paimiossa ensin tekstiilikuidun avaamiseen. Muutaman vuoden kuluttua yritys aikoo kasvattaa toimintaansa ja nostaa kuitujen jalostusarvoa. Tässä yhteydessä jätehuoltoyhtiöiden käyttämän tilan on tarkoitus vapautua yrityksen käyttöön.

Myöhemmin Paimioon saattaa tulla myös tekstiilien kemiallista kierrätystä. Luukon mukaan vielä tekstiilikuitujen kemialliseen kierrätykseen ei ole kuitenkaan liiketaloudellisesti järkeviä malleja.

Rester on rekrytoimassa hankkeelle vetäjää, joka vastaisi toiminnan ja laitoksen aloittamisesta. Vetäjä vastaisi myös seuraavista rekrytoinneista.

– Toiminta ei ole kovin työntekijävetoista, tarvitsemme vain kourallisen tekijöitä käyttämään konetta. Sen sijaan Resterin toiminnan ympärille tarvittava keräys- ja lajittelutoiminta työllistävät.

Lounais-Suomen jätehuollon poistotekstiilit lajitellaan Turun Kärsämäessä. Arkistokuvassa Sallamari Salmi lukee tekstiilien pesulappuja.

Jätehuoltoyhtiöt pilotoivat Paimiossa ja jatkanevat Turussa

Lounais-Suomen Jätehuoltoyhtiö jatkaa Paimioon rakennettavassa hallissa omaa poistotekstiilien jalostushankettaan. Yhtiö on solminut yhteistoimintasopimuksen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n, Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n, Pirkanmaan Jätehuollon ja Rauman seudun jätehuoltolaitoksen kanssa poistotekstiilien käsittelystä pilottilaitoshankkeessa.

Yhteistyössä mukana olevat jätelaitokset järjestävät kotitalouksien poistotekstiilien keräyksen ja esilajittelun omilla alueillaan. Paimiossa tästä jalostetaan uusiokuitua. Kotitalouksien poistotekstiilien käsittely ja jalostaminen kierrätyskuiduiksi on uutta Suomessa.

Jätehuoltoyhtiöt jalostavat uusiokuidut niin pitkälle, että ne voidaan myydä muille yrityksille uusiomateriaaliksi.

– Puhtaalla puuvillalla on markkina-arvoa ja kysyntää. Muiden kuitujen arvoa selvitetään, sanoo LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.

Paimion investoinnin arvo on jätehuoltoyhtiöille noin kaksi miljoonaa euroa. Siitä noin 50 000 euroa on Lounais-Suomen osuus. Jalostuslaitoksen käynnistämiseen tähtääviin hankkeisiin on saatu rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Business Finlandilta, Varsinais-Suomen Liitosta ja kuntien jätelaitoksilta.

LSJH:n tavoitteena on, että pilottilaitoshankkeeseen osallistuvat vaiheittain kaikki kuntaomisteiset jätelaitokset. Poistotekstiilien erilliskeräysverkosto on tarkoitus laajentaa valtakunnalliseksi vuosien 2020–2022 aikana.

LSJH suunnittelee samanaikaisesti isomman kapasiteetin jalostuslaitosta Turun Topinpuiston kiertotalouskeskukseen. Jos suunnitelma toteutuu, Turun laitos käsittelisi ympäri Suomen kerättyä kuluttajien käytöstä poistamaa poistotekstiiliä ja jalostaisi siitä kierrätyskuitua teollisuuden tarpeisiin. Paimion toiminta siirtyisi Turkuun.

– Laitos valmistuisi Topinojaan parhaassa tapauksessa vuonna 2023. Sen kustannusarviota selvitetään, mutta se on toiminnan laajuudesta riippuen noin 10–15 miljoonaa euroa, sanoo Heikkilä.

 

FAKTA

Poistotekstiilit

  • Suomessa syntyy noin 100 miljoonaa kiloa poistotekstiilejä, josta noin 80 prosenttia päätyy poltettavaksi.
  • Määrässä ovat mukana sekä kuluttajien että yritysten poistotekstiilit.
  • EU-direktiivi ja vuonna 2025 uudistuva jätelaki velvoittaa kunnalliset toimijat huolehtimaan kotitalouksien poistotekstiilien kierrättämisestä. Lounais-Suomen Jätehuolto valmistelee toimintaa tätä kohden.

Mikä on kuluttajan poistotekstiili?

  • Jätelaitosten poistotekstiilinkeräykseen vastaanotetaan käytöstä poistetut ja rikkinäiset vaatteet ja kodintekstiilit, kuten takit, housut, hameet, paidat, lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat. Poistotekstiilit tuodaan keräyspaikkaan suljetussa, tiiviissä muovipussissa tai jätesäkissä.
  • Suoraan uudelleenkäyttöön kelpaavat, hyväkuntoiset vaatteet kannattaa entiseen tapaan joko myydä tarvitseville tai lahjoittaa hyväntekeväisyysjärjestöjen keräyksiin.

 

 

Lue myös: Jätehuoltoyhtiö kehitti tekstiilien tunnistuslaitteen – katso videolta, miten skanneri lukee kankaan materiaalin

 

Juttua täydennetty 5.3. kello 10:55 ja 11:27. Juttu muotoiltu kokonaan uudelleen kello 18:54.

Jätä kommentti