Sataa sataa ropisee

0

Etelä-Suomessa on ollut tämän vuosituhannen sateisin talvi. Jos kolmen talvikuukauden vesi olisi tullut lumena, olisivat hanget noin kaksimetrisiä. Kalpeaksi jäisivät Lapin metrin lumikinokset. Luonnon vuosittaisiin vaihteluihin eivät ihmiset voi vaikuttaa, vaikka ilmastonmuutoksen hillintä varmasti näihin suuriin muutoksiin voisi tuoda helpotusta.

Tämä talvi on vesistökuormituksen kannalta ollut vaikea. 12.500 tonnia kiintoainesta Paimionjoen kautta vesistöön pahimpina tulvapäivinä ei naurata ketään. Se on pelloilta, metsistä, piha-alueilta ja puistoista tullutta maa-ainesta. Mukana myös muutama joenpenkan romahdus. Maanviljelijöillä on suuri huoli, kun paras ruokamultakerros virtaa vesistöihin. Tällaisena talvena asialle ei vaan voi tehdä mitään. Varsinkaan, kun pakkanen ei jäädyttänyt maanpintaa lainkaan. Maa-aineksen kulkeutumisen vähentämiseksi on tehty paljon muutoksia viljelymenetelmiin. Jos tänä päivänä olisi viljelytapa ollut sama, kuin 1970-luvulla, sen ajan oppien mukaan, niin kuormitus saattaisi tällaisena vuonna olla kaksinkertainen. Kynnön väheneminen ja mahdollisimman suuri muokkaamattomuus pelloilla auttaa tällaisena vuonna kuormituksen pienemisenä, vaikka se ei täysin voi loppua koskaan. Peltojen ylilannoitus on loppunut jo 80-luvulla, joten maa-aineksessa olevien ravinteiden määrä on onneksi merkittävästi vähentynyt.

Lisäksi yksi suuri harmi rantapelloilla on, kun vesi nousee pelloille ja nostaa suuren määrän roskia, puuta, muovia ja muita epäpuhtauksia sekä kaislaa. Uskomatonta, miten paljon roskia löytyy jokien varsilta. Todennäköisesti keväällä joutuu taas keräämään monta traktorin peräkärryllistä roskia pois rantapelloilta.

Maa- ja metsätalouden lisäksi tällaiset sademäärät lisäävät hulevesien mukana kulkeutuvaa roska- ja ravinnekuormitusta taajamista, koska veden virtaus asfalttipinnoilla on moninkertaista. Jätevedenpuhdistamot eivät kykene puhdistamaan tätä runsasta vesimäärää normaalisti, vaan esipuhdistettua jätevettä joudutaan juoksuttamaan puhdistuksen ohi normaalia enemmän.

Vesistömme saavat lisää kuormaa, joka on meidän kaikkien huolena. Itämeri saa myös runsaan vesimäärän, joka kulkeutuu aina Pohjanmerelle saakka. Tämä voi olla sekä mahdollisuus että uhka. Mikäli sadanta lisääntyy entisestään, on Atlantin suolapulssien tulo Itämerelle entistä epätodennäköisempää. Tosin luonnolla on tapana korjata itse virheitä. Kuiva kesäkausi, joka on varsin todennäköinen tällaisen sadekauden jälkeen, mahdollistaa Itämeren tärkeät suolapulssit.

Maataloudessa tehdään tänä päivänä todella paljon töitä vesistökuormituksen vähentämiseksi. Kipsi, kalkitus, ojitus, talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääntyminen, hiilen sidonta, humuksen kasvattaminen pelloilla, viljelytekniikan uudistaminen, peltojen uudelleen muotoilu ovat hyviä askelia. Luonnon ääri-ilmiöille vaan on vaikea tehdä nopeasti mitään.

Vaikka tämä talvi on vienyt osittain odotukset hyvästä tulevasta kasvukaudesta, toivotaan silti hyvää kesää pelloille ja puutarhoihin niin ammatti- kuin harrasteviljelijöillekin.

Mikko Lindberg

MTK-Paimion pj.