– Olihan se samalla aikamoinen haave ja mörkö meille pojille. Ei siitä uskallettu kotona puhua, jos mäestä oli alas tultu. Asia paljastui vähän yllättäen vanhemmilleni, kun olimme joulun alla kirkossa ja ”Kalle” istahti meidän viereen. Hän tokaisi vain, että niin se vain Markkukin jo hyppäsi Varasvuoren isosta mäestä. Se oli aika tukala paikka, Kuusisto hymyilee runsaat 64 vuotta myöhemmin.
Tuon ensihypyn jälkeen Kuusisto ja Varasvuori ovat olleet liki pitäen erottamaton kaksikko. Aktiivinen hyppääminen jatkui 1950- ja -60-lukujen taitteeseen asti, jonka jälkeen Kuusisto siirtyi enemmän valmennus- ja talkoopuolelle.
– Sanotaanko näin, että olin sellaista hyvää piirikunnallista tasoa ja välillä sijoituin kisoissa hyvin, mutta en ollut kuitenkaan mikään huippulupaus. Lähdin 1960 suorittamaan armeijaa Santahaminaan Helsinkiin ja sieltä piti päästä iltaisin hyppäämään Herttoniemen mäkeen, mutta talvi oli huono eikä mäkeen lopulta päästy kertaakaan. Siihen se suurin innostus sitten lopahti välivuoden myötä, vaikka jonkin verran vielä seuraavina vuosina hyppäsinkin, Kuusisto kertaa.
Paimion SM-kisojen mäkimestarina
Talkooväen puolella ensimmäinen suuri koetinkivi niin Kuusistolle kuin kymmenille muille paimiolaisvapaaehtoisille olivat helmikuun 1963 hiihdon, yhdistetyn ja mäen SM-kilpailut, jotka järjestettiin Varasvuorella.
Niistä kisoista päällimmäisenä Kuusiston mieleen on jäänyt suurmäen kilpailu, jota seurasi mäkimontussa eri arvioiden mukaan 10–12 tuhatta katsojaa.
– Olihan se käsittämätön ihmismäärä, varmasti sen ajan suurin yksittäinen tapahtuma Paimiossa. Väkeä tuli paljon junalla Helsingin ja Turun suunnasta, Kuusisto muistelee.
Tuohon aikaan Varasvuori oli koko Suomen neljänneksi suurin hyppyrimäki. Mäkimestari-Kuusiston vastuulla oli se, että se oli priimakunnossa läpi viikonlopun.
– Kaikki tehtiin silloin tietysti manuaalisesti. Jos vauhdinottomäki alkoi sulamaan, heitettiin säkki olalle ja mentiin tamppaamaan lumen pinta jälleen kovaksi. Ei siinä ehtinyt niin tarkkaan kisoja tai yleisöä seuraamaan, mutta paljon sitä väkeä montussa joka tapauksessa oli.
Mäkitalkkarista kentänhoitajaksi
1965 Kuusisto pääsi töihin Sähkö Lähteenmäelle ja kuuden vuoden jälkeen lehdestä tuli vastaan ilmoitus: Paimion kunnassa etsitään kentänhoitajaa. Työtoverit kannustivat Kuusistoa hakemaan paikkaa, ja sitä hommaa riitti lopulta 2000-luvulle ja eläkepäiviin asti.
– Joku sitä työpaikalla yllytti, että siinä olisi sopiva paikka minulle. Ja niinhän se olikin. Aluksi toimenkuvana oli pääasiassa urheilupuiston ja sen ympäristön hoitaminen, mutta hiljalleen tehtäväkenttä laajeni ympäri Paimiota ja rinnalle tuli toinenkin kentänhoitaja. 2004 jäin sitten lopulta eläkkeelle.
Siinä vaiheessa kentänhoitaja-Kuusisto oli ollut Varasvuoren ”mäkitalkkarina” jo yli 40 vuoden ajan. Ja kun työt kaupungilla jäivät, vietti Kuusisto entistä enemmän aikaa ”Varkilla”. 1990-luvun lopussa muovipinnoitteen saanut mäki kaipasi kesäisin sadettajaa, talvisin lumettajaa. Alastulorinne piti myös pitää puhtaana roskista ja muista yllätyksistä.
– Vaimo sitä välillä heittikin vitsillä, että olen enemmän naimisissa Varasvuoren kuin hänen kanssaan, Kuusisto hymyilee.
Kaikilla sisaruksilla sama syntymäpäivä
Kuusisto täyttääperjantaina80 vuotta. Itse asiassa hän jakaa syntymäpäivänsä kaikkien sisarustensa kanssa. Ensin syntyi Markku, kaksi vuotta myöhemmin Hannu ja kymmenen vuotta myöhemmin kaksoset Risto ja Riitta.
Kuulostaa hurjalta, mutta totta se on. Neljällä Kuusiston sisaruksella on kaikilla sama syntymäpäivä: 6. maaliskuuta.
– Tulivat ja pilasivat syntymäpäiväni, Kuusisto naurahtaa.
Markun Ritva-vaimo nukkui pois noin vuosi sitten, ja sitä edeltäneet kolme vuotta Markku toimi vaimonsa omaishoitajana. Tuolloin Kuusistoa näkyi Varasvuoren rinteellä hieman harvemmin, mutta nyt tammi-helmikuun aikana hän on tehnyt jälleen hiljalleen paluuta pienimpien mäkijuniorien treeneihin.
2020-luku on siis kahdeksas vuosikymmen, jota hän viettää Varkilla.
– Niin, onhan se pitkä aika. Täytyy toivoa, että valmennukseen saataisiin lisää innokkaita nuoria. Heitä pienet mäkihyppääjät kuuntelevat ennemmin kuin tällaista vanhaa ukkoa, vaatimaton Kuusisto naurahtaa.
