Viime keskiviikkona koolla ollut Paimion kaupunginhallitus hyväksyi ja allekirjoitti kaupungin tilinpäätöksen vuodelta 2019. Samalla esitettiin talousarvion poikkeamat valtuuston hyväksyttäviksi.
Vuosi 2019 ei ollut Paimiolle – kuten ei useimmille muillekaan suomalaisille kunnille – taloudellisesti hyvä. Paimion tilikauden 2019 alijäämä muodostui noin 1,62 miljoonan euron suuruiseksi.
Heikennystä edelliseen vuoteen, jolloin niinikään tehtiin tuntuvasti alijäämäinen tulos, on 0,3 miljoonaa euroa.
Vuosikate jää viime vuoden osalta 110.000 euroon.
Paimion vuoden 2019 tulos heikkeni edellisvuoteen verrattuna, vaikka verorahoitus kasvoi lähes 3,3 miljoonaa euroa.
Verouudistus vaikeutti ennakointia
– Suomen kuntaliiton johto ja talousasiantuntijat ovat kuvanneet vuotta 2019 yhdeksi kuntatalouden synkimmäksi vuodeksi, valottaa taustaa Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki.
– Tilannetta ei yhtään helpottanut se, että verohallinnon toteuttamien uudistusten – tulorekisteri- ja verokorttiuudistus – johdosta kuntien talouden ennustaminen vuoden 2019 aikana oli osittain mahdotonta.
Varsinkin verokorttiuudistuksen piti olla lähinnä ”tekninen”, eikä sillä uskottu olevan mainittavaa vaikutusta kuntien kuukausittaisiin verotilityksiin. Toisin kuitenkin kävi.
Paimion talousarvioon tehtiin kesäkuun valtuustossa talouden tasapainottamista koskevat yhden prosentin säästötavoitteen mukaiset talousarviomuutokset.
Marraskuussa valtuusto hyväksyi muutoksia sosiaalityön, terveyspalveluiden ja varhaiskasvatuksen talousarvioihin, sekä vero- ja valtionosuustuloihin ja lainannostoon.
Toimintakuluissa merkittävä kasvu
Paimiolla oli vuonna 2019 ulkoisia toimintamenoja peräti 64,9 miljoonaa euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen nähden 5,9 prosenttia (3,6 miljoonaa euroa).
Henkilöstömenojen kasvu oli 1,9 prosenttia, palveluiden ostojen kasvu 8,2 prosenttia ja avustusten 21,8 prosenttia.
Avustusten kasvu selittyy lähinnä varhaiskasvatuksen palvelusetelimenoilla.
Paimion yhteenlasketut toimintakulut (netto) kasvoivat siis merkittävästi: 6,6 prosenttia eli 4,3 miljoonaa euroa.
Palvelujen ostot kasvoivat erityisesti Paimion-Sauvon terveyskeskuksen, Esperi Care Oy:n vanhusten asumispalveluyksikkö Viljaskan ja lastensuojelun kohdalla.
Ulkoisia toimintatuloja kertyi 6,5 miljoonaa euroa, mikä on 2,2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Rahoitustuotoissa ei ollut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoituskulut alenivat hieman johtuen alhaisesta korkotasosta.
Investointimenotkin ylittyivät
Toteutuneet investoinnit olivat viime vuonna noin 7,3 miljoonaa euroa eli yli kaksinkertaiset normaalitasoon verrattuna.
– Investointien poikkeuksellisen korkea taso selittyy kahdella talonrakennuskohteella. Vistan koulukeskuksen yhtenäiskoulun peruskorjaus oli noin 3,4 miljoonaa euroa ja Tapiolan päiväkodin laajennus entisessä ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen rakennuksessa noin 1,4 miljoonaa euroa, Jussinmäki kertoo.
Investoinnit julkiseen käyttöomaisuuteen olivat noin 1,5 miljoona euroa, tärkeimpänä kohteena Iso-Iivarintien yritysalueen kunnallistekniikka 310 000 euroa.
Investointiosan menot ylittivät talousarvion 292 000 eurolla (+4,1 prosenttia), ja tulot jäivät 83 000 euroa alle odotetun (-23,1 prosenttia). Nettoylitys 375 000 euroa (+5,6 prosenttia).
Tapiolan päiväkodin pikaisesti täytäntöön pantuun laajennushankkeeseen sisältyi myös muita kiinteistössä samanaikaisesti tehtyjä muutostöitä.
PAIMIO
Perttu Hemminki
– Kaupungin taloudellisen tilanteen parantamiseksi on tehty työtä pitkäjänteisesti monien vuosien ajan. Se on merkinnyt toimialoilla ja työpaikoilla erittäin säästäväistä toimintaa ja kautta linjan kiristyksiä määrärahoissa, Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki toteaa.
– Samalla henkilökunta on joutunut venymään, kun resursseja on vähennetty ja tiukennettu. Vastaavasti luottamushenkilöt ovat olleet sen tosiasian edessä, että myös palvelurakenteita ja palveluita koskevia vähemmän kiitollisia päätöksiä ja ratkaisuja on tehtävä.
Jussinmäen mielestä paimiolaista tapaa toimia kuvastaa se, että ”isoja ratkaisuja on tehty nopeastikin sitten, kun valmistelu on saatu tehdyksi ja päätöksenteon aika on ollut käsillä”.
– Vuosien 2018 ja 2019 tilinpäätökset osoittavat, että meidän on jatkettava kaupungin taloudellisen aseman vahvistamista siten, että se saavuttaa vakaan pohjan ja on tasolla, jossa ylijäämäiset tilinpäätökset ovat mahdollisia.
– Kaupunkimme on edelleen velkaantuneimmassa kymmenyksessä Suomen kunnista. Siten suuria muutoksia resursseihin ei ole tulossa, ja tarve toimintojen kehittämiselle ja resurssien tehokkaammalle käytölle pysyy, Jussinmäki korostaa.
Tätä taustaa vasten Paimion kaupunginhallitus ja -valtuusto päättivät loka-marraskuussa 2019 talouden sopeutusohjelman laatimisesta ja valitsivat siihen työhön konsultiksi Perlacon Oy:n.
Talouden sopeuttamista koskevat päätökset tehdään Paimiossa kuluvan vuoden aikana.
