Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti viime viikolla toimittaneensa Rajavartiolaitokselle listan kausityöntekijöistä, jotka ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä muun muassa maatalouden yrityksille. Suomi valmistautuu ottamaan noin 1 500 alkutuotannon kausityöntekijää, joista suurimman osan odotetaan tulevan Ukrainasta.
Varsinais-Suomi on Suomen tärkein mansikkamaakunta Pohjois-Savon ohella, ja esimerkiksi Paimiossa ja Sauvossa on paljon maatiloja, joiden marjan- ja vihannes tuotanto on käytännössä nojannut ulkomaalaisten kausityöntekijöiden apuun. Koronavirus ja rajojen sulkeminen muutti työvoimatilanteen kerralla täysin.
Vaikka kevään istutuskaudelle saataisiin joukko työntekijöitä ulkomailta, niin se ei missään tapauksessa riitä kesän ja syksyn sadonkorjuuseen ja poimintaan, vaan työntekijätarve on arviolta kymmenkertainen.
Tilanne on nyt niin epävarma, että usea paikallinen maatila kieltäytyi Kunnallislehden haastattelupyynnöstä. Huoli kausityöntekijöistä ja koko vuoden tuloksesta on äärimmäisen suuri. Kukaan ei halunnut nimeään lehteen mutta moni purki kuitenkin tuntojaan toimittajalle.
Keskustan sauvolainen kansanedustaja Esko Kiviranta pitää ministeriön lupaamaa 1500 kausityöntekijän määrää kevätsesongin tehtäviin täysin riittämättömänä. Satokautta edeltäviin töihin on tullut tavallisesti 3 000–4 000 työntekijää.
Työntekijöitä tarvittaisiin paljon enemmän. Kausityöntekijöitä on tullut ulkomailta aiempina vuosina yhteensä jopa 16 000, joista noin 3 000–4 000 satokautta edeltäviin töihin.
Kiviranta jätti 20. maaliskuuta eduskunnan puhemiehelle kirjallisen kysymyksen kausityöntekijöiden saatavuuden turvaamisesta, koska maanviljelijät ovat erittäin huolissaan. Hän korosti myös elintarvikkeiden omavaraisuuden ja Suomen huoltovarmuuden tärkeyttä.
Työministeri Tuula Haatainen antoi kysymykseen vastauksen viime viikolla, 14. huhtikuuta. Koronaviruksen vuoksi rajaliikennettä on Haataisen mukaan ollut rajoitettava, mutta eri viranomaiset ovat yhdessä arvioineet, että välttämätöntä rajaliikennettä on huoltovarmuuden kannalta välttämättömissä tehtävissä toimivien ulkomaalaisten työntekijöiden maahan tulo ja että ennen satokautta tarvitaan ulkomailta välttämättä 1 500 huoltovarmuuskriittistä työntekijää ulkomailta.
Haatainen näkee, että Suomessa ei ole paljoakaan korvaavia, käytettävissä olevia kausityötyövoimareservejä. Hallituksen tavoitteena on kuitenkin luoda nopeasti korvaavia järjestelyjä ulkomailta tulevalle kausityövoimalle. Maan sisäisen liikkuvuuden minimoimiseksi kausityövoimaa pyritään löytämään lähiseuduilta.
Tiloille pyritään löytämään työvoimaa työttömäksi ja lomautetuiksi joutuvista, vastaanottokeskusten turvapaikanhakijoista ja opiskelijoista. Työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla on jo jonkin aikaa valmisteltu viestintäkampanjaa, jolla kannustetaan kausityöhön suomalaisille maatiloille, puutarhoille ja luonnonmarjapoimintaan sekä metsänuudistamiseen.
Kampanjan keskeisiä kohderyhmiä ovat Suomessa jo olevat ulkomaalaiset, opiskelijat, lukiolaiset, turvapaikanhakijat, kotoutumiskoulutuksista valmistumassa olevat, sekä kaikki työtä hakevat ja yli kolmeksi kuukaudeksi lomautetut.
MTK, Maaseudun työnantajaliitto MTA ja Teollisuusliitto ovat puolestaan vedonneet hallitukseen, että kausityön ajalta maksettu palkka ei vaikuttaisi esimerkiksi työttömien ja lomautettujen päivärahaan vaan että päivärahan saisi palkan lisäksi kausityössä täysimääräisenä kuukauden ajalta.
Marjanpoimijan palkkausmuoto on tyypillisesti urakkapalkka. Marjanpoimijan tuntipalkaksi jää yleensä alle 10 euroa.
