Syksy on tunnetusti hirvi- ja peurakolareiden aikaa, mutta harva tietää, että niissä tapahtuu hyppäys myös alkukesästä. Toukokuussa näkyy kasvua niin vakuutusyhtiön vahinkotilastossa kuin Tilastokeskuksen kokoamissa riistaonnettomuusluvuissa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13 433 riistaonnettomuutta, joista noin joka kymmenes sattui toukokuussa. Useimmin törmäyksen toisena osapuolena on valkohäntäpeura, toiseksi useimmin metsäkauris.
Keväällä ilmojen lämmetessä ihmiset alkavat suunnata esimerkiksi mökeille, ja samaan aikaan myös eläimet aktivoituvat. Toukokuisen kolarimäärän kasvun taustalta löytyykin useita tekijöitä.
– Kesän kynnyksellä hirvieläinkannat ovat suurimmillaan, kun uusia vasoja on syntynyt eikä metsästys ja luonnollinen poistuma ole vielä verottanut kantaa. Emät myös vieroittavat edellisvuoden vasoja, jolloin ne lähtevät liikkumaan omillaan ja saattavat kulkea pitkiäkin matkoja, kertoo riistasuunnittelija Valto Kontro Uudenmaan riistakeskuksesta.
Eläimet suuntaavat tuoreen ravinnon äärelle, ja etenkin hirvet siirtyvät talvehtimisseuduiltaan kesälaitumille. Onnettomuusmäärissä näkyy toukokuussa etenkin kauriskolareiden määrän kasvu; niillä on kiima-aika aiemmin kuin muilla hirvieläimillä.
Peurakanta yli kolminkertaistunut 20 vuodessa. Valkohäntäpeurakanta on kasvanut jo yli 100 000:n, ja sitä on lähdetty suitsimaan lisätyllä metsästyksellä. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan kannan kasvu pysähtyikin viime metsästyskauden myötä. Peurakanta on hyvin keskittynyt lounaiseen Suomeen, joten siellä muutos saattaisi näkyä liikenteessä.
Törmäysten välttämiseksi vauhtia kannattaa aina hidastaa hirvivaara-alueelle tultaessa, ja asiantuntija suosittelee myös kytkemään vakionopeudensäätimen pois päältä.
Hirvieläinkolarin sattuessa pakollinen liikennevakuutus korvaa henkilövahinkoja. Autolle hirvieläinkolarista sattuvat vahingot korvataan vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta.
