Kävin täällä ensimmäisen kerran syksyllä 2002. Silloin päätiet olivat valmiina. Samoin piilossa oleva infrastruktuuri. Suunnitelmat alueen tulevasta rakentamisesta olivat portilla nähtävissä. Riski oli tietenkin suuri, koska rakennettuna oli vain yksi malliasunto. Miten ja missä aikataulussa tästä tulisi viihtyisä, asumiskelpoinen uusi kotimme?
Näin muistelee Jouko Salminen ensi kosketustaan Piikkiön Raadelmaan kahden vuoden takaisessa blogi-kirjoituksessaan.
Ensi heinäkuussa tulee täyteen 17 vuotta siitä, kun Jouko muutti Irma-vaimonsa kanssa Raadelmaan. He olivat uuden asuntoalueen ensimmäiset asukkaat.
Irma muistaa ensimmäiseltä käyntikerraltaan vain savisen pellon.
– Sanoin, että en ikinä halua tänne. Mutta onneksi Joukolla oli paljon parempi kyky hahmottaa, minkälainen tämä alue tulisi myöhemmin olemaan, hän sanoo.
Luontoa kuunnellen
Muutettuamme kesällä 2003 Raadelman kartanon pelto- ja merimaisemaan tiesimme tulleemme historialliselle alueelle. Se oli osa houkutusta.
Keski-Suomesta kotoisin oleva Jouko Salminen ja pohjoissavolaiset juuret omaava Irma Turunen asettuivat Raatimiehenpolulle. Leppävirralla sijaitseva kesämökki myytiin, koska alkoi tuntua siltä, ettei sitä enää tarvita.
Kuusistonsalmen vedet välkkyivät. Äänimaisemaa loi satalajinen linnusto. Maa- ja merilintuja. Lähietäisyydellä laituri ja vene.
Eläkkeellä nykyisin oleva pariskunta arvostaa yhä suuresti luonto- ja maisema-arvoja. Kuten myös Raadelman kiehtovaa ja monisyistä historiaa.
Kesällä 2018 Jouko kirjoitti blogissaan seuraavasti:
Vinosti vastapäätä Kuusiston saaren pohjoisrannalla näkyvät keskiaikaisen Kuusiston piispanlinnan rauniot. Keittiön ikkunasta pilkottaa haapametsikön ja suuren tammen takaa Raadelman kartanon päärakennus.
Pariskunta tekee säännöllisesti kävelylenkkejä lähiympäristössään. Raadelman alueella on mukavia reittejä. Patikoidessa voi kuunnella luontoa ja aistia historian havinaa.
Muutama sata metriä kävelyä tammien ja koivujen reunustamaa kujaa pitkin pohjoiseen ja olet Turku-Viipurin tiellä, vanhalla hevosvaunujen kuljettavaksi tarkoitetulla Kuninkaan tiellä. Tietä ovat 1300-luvulta saakka kulkeneet paitsi kuninkaat tai heidän kuriirinsa myös piispat ja porvarit, taiteilijat ja armeijat.
”Hyvä naapurusto”
Joukon ja Irman pinta-alaltaan 162,5 neliömetrin kaksikerroksinen omakotitalo on toinen Raatimiehenkadun kahdesta omakotitalosta. Muut ovat niin sanottuja erillistaloja. Ehkä niitä on lupa sanoa myös paritaloiksi.
Asuminen kyseisellä kadulla on yhtiömuotoista. Jouko, joka on eläkkeellä Tyksin fysiatrian yksikön ylilääkärin virasta, pitää sitä hyvänä asiana.
– Meidän yhtiössämme on 14 osakasta, ja homma toimii erittäin hyvin. Asioista päättäminen on ollut aina helppoa. Eikä siitä ole lainkaan haittaa, että olemme kadunpätkämme ainoat seniorit. Tämä on siinäkin mielessä hyvä naapurusto.
– Joskus ohimennen toteamme naapurien kanssa, että onhan tämä Raadelma meille pienoinen lottovoitto, Jouko hymyilee.
Jouko ja Irma muistavat, että rantarakentaminen ei ollut aikoinaan helppoa. Koneet upposivat savimaan keskelle peltoon. Puistoalue oli salaojitettava.
Nyt voi huokaista helpotuksesta. On venesatama, tenniskenttä, hyvin hoidettu puistoalue ja loivasti nousevaan rinteeseen hyvin istuvia taloja. Rakentaminen jatkuu.
(Kursivoidut tekstinosat ovat Jouko Salmisen vuoden 2018 blogi-tekstistä).
Lue lisää Raadelmasta. Kunnallislehden tiistain 5.5. lehdessä laaja juttukokonaisuus Raadelman alueen kaavoituksesta, rakentamisesta, ja historiasta.
