PAIMIO-SAUVO-KAARINA
Muutamina edellisinä kesinä olemme saaneet lukea lehdistä, että suomalaisten kesämökkeilyinnostus on pahemman kerran hiipumassa. Nuoria ei kiinnosta, eikä iäkäs polvi jaksa kantaa huolta rapistuvien mökkien kunnossapidosta.
Tällä hetkellä viestitään tyystin toisenlaista sanomaa:
– Kesämökkien ja tonttien kysyntä on kasvanut voimakkaasti monilla paikkakunnilla. Halutuimmilla paikkakunnilla kysyntä ylittää selvästi tarjonnan, totesi Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen äskettäin.
Myös Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen on arvioinut, että kesämökkeilyn ja kotimaanmatkailun suosio tulee kasvamaan merkittävästi.
Mökkilainojen haku nyt vilkasta
Edellä mainittujen tahojen näkemyksiä vahvistaa se, että Etuovi.comissa haettiin loma-asuntoja tämän vuoden huhtikuussa enemmän kuin viime kesänä yhtenäkään kuukautena. Heinäkuu oli loma-asuntohakujen suosituin kuukausi vuonna 2019, mutta nyt huhtikuussa tehtiin 15 prosenttia enemmän loma-asuntojen hakuja kuin heinäkuussa 2019.
Samanlaista sanomaa julistaa Suomen Omakotiliitto:
– Suomalaisten into mökkeilyyn ei ole hiipumassa, päinvastoin.
Omakotiliiton äskettäin teettämän kyselyn mukaan jopa joka neljäs kyselyyn vastanneista aikoo viettää tulevaisuudessa enemmän aikaa mökillä. Nuorilla 18−34-vuotiailla ja kaupungissa asuvilla innokkuus on vielä sitäkin suurempaa.
Samaan valtavirtanäkemykseen yhdytään myös OP-ryhmässä:
– Markkinoilla kärsitään nyt tarjonnan puutteesta, eli kesämökkien kysyntä ylittää tällä hetkellä tarjonnan. Myös kuivan maan mökit kiinnostavat nyt ostajia, sanoo OP:n asumisen palveluista ja asuntorahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie
Mökkisesonki alkoi OP:n mukaan lauhan talven ansiosta poikkeuksellisen aikaisin, ja koronakriisistä huolimatta kauppa on käynyt vilkkaasti.
Osuuspankeista haettiin lainoja vapaa-ajan asunnon ostamiseen tai rakentamiseen huhtikuussa yli 40 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.
Taustalla korona ja ilmastonmuutos
Talouselämän tuoreen uutisen mukaan mökkihuuma näkyy myös Maanmittauslaitoksen tilastoissa. Mökkikauppojen määrä on lisääntynyt viime vuoden tammi-huhtikuun 325 myydystä mökistä tämän vuoden 432 mökkiin vastaavana ajankohtana. Nousua on noin 33 prosenttia.
Mitä näiden lukujen taustalta löytyy?
– Uskon koronavirusepidemialla olevan merkitystä kesämökkien ja tonttien kysynnän paikoin hurjaankin kasvuun, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
– Korona muuttaa matkustuskulttuuriamme. Vapaan reissaamisen aika on ainakin joksikin aikaa ohi. Aika näyttää, tuleeko mökkikantamme koronan seurauksena kasvamaan nopeammin kuin 1980-luvulla, jolloin kesämökkirakentamisen suosio on ollut Suomessa huipussaan. En pitäisi sitä mahdottomana.
Vakuutusyhtiö Ifin kyselyn mukaan lähes kaikki suomalaiset ovat ainakin jossain määrin huolissaan koronaviruksesta. Erittäin tai melko huolestuneita oli vastaajista peräti 63 prosenttia. Vain 5 prosenttia ilmoitti, ettei ole lainkaan huolissaan.
Ifin kyselyyn vastanneista 54 prosenttia kertoi muuttaneensa kesälle ajoittuneita matkasuunnitelmiaan.
Mökkeilyä pidetään tärkeänä myös ilmastonmuutoksen vuoksi. Sen nähdään tarjoavan hyvän, hiilijalanjälkeä pienentävän vaihtoehdon ulkomaanmatkoille.
Kotimaan matkailussa kiinnostaa eniten nimenomaan mökkeily.
Mökkiä ei kuitenkaan ole pakko omistaa itse. Omakotiliiton teettämän kyselyn mukaan vuokramökkeily on varteenotettava vaihtoehto. Vuokramökeillä mökkeilee 15 prosenttia kyselyyn vastanneista.
KOMMENTTI Tänään tällaista, huomenna kenties toisenlaista
Terve kriittisyys on paikallaan, kun lukee artikkeleita kesämökkien ja -mökkeilyn suosiosta. Toisinaan artikkelien sisällöt saattavat kertoa enemmän toiveista ja peloista kuin vallitsevasta todellisuudesta.
”Kesämökkien hurja hinta-ale tulee osalle pommina ja on järkytys – hinnat pudonneet koko maassa”, uutisoi Iltalehti kuluvan vuoden kevättalvella. ”Kesämökkien hintojen huippuvuodet ovat historiaa, eikä käännettä helpolla ole odotettavissa.”
Iltalehden tuolloin haastattelema Asenne LKV Oy:n kiinteistönvälittäjä Jyrki Tulppo piti esimerkiksi kuivanmaan mummonmökkejä suorastaan toivottomina tapauksina:
– Jotkut kuivan maan paikat eivät mene kaupaksi. Vaikka niissä olisi mikä hintalappu, niin ostajan löytyminen voi olla sellainen diplomityö, ettei siihen kannata laittaa aikaa, Tulppo sanoi.
Mutta entäs Iltalehden otsikko pari kuukautta myöhemmin, 16.5.2020:
”Mökkikaupassa kuumentunut kysyntäpiikki: Nyt kelpaa kuivankin maan mökki ”
Jälkimmäisessä artikkelissa Iltalehti tukeutuu finanssiryhmä OP tiedotteeseen, jonka mukaan ”Kesämökkikaupassa kysyntä ylittää nyt tarjonnan”.
Niin. Kukapa olisi voinut vielä talvella arvata, että maaliskuun alusta toukokuun puoleenväliin tultaessa korona-pandemia sekoittaa tyystin talouden ja kaupankäynnin näkymät.
PERTTU HEMMINKI
Paluuta luontoon ja lapsuuteen
Kun suomalaisille esitetään kysymys, mitä mökiltä halutaan, nousevat pari, kolme asiaa ylitse muiden: oma ranta, melko läheinen sijainti ja tie perille.
Sähköä, juoksevaa vettä ja sisävessaakin arvostetaan, mutta ne eivät ole kynnyskysymyksiä ostajien enemmistölle.
– Yhä edelleenkään suomalaiset eivät näytä kaipaavan kesämökiltään tai vapaa-ajan asunnoltaan luksusta, sanoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
Monella mökinostajalla väikkyy mielessä eräänlainen paluu luontoon ja lapsuuteen. Samalla koetaan, että on hyvä irtautua hetkeksi kiivasrytmisestä tietoverkko-maailmasta.
Edullisilla nyt kysyntää
Sp-Kodin välittäjäkyselyn mukaan halutuimpia ovat alle 100 000 euron kesämökit.
– Kaikkein eniten tällä hetkellä kysytään 50 000–150 000 euroa maksavia kesämökkejä. Jopa 80 prosenttia kysynnästä kohdistuu tämän hintaluokan mökkeihin ja omakotitaloihin. Yli 200 000 euroa maksaviin kesämökkeihin kohdistuu kysynnästä vain neljä prosenttia, Rantanen kertoo.
Mutta kun hinta nousee, alkaa löytyä myös uusia mukavuustekijöitä. Esimerkiksi talviasuttavuus, kovapohjainen ja kirkasvetinen ranta, vierasaitta ja niin edelleen.
Uusimaa on mökkien keskihintatilastoissa maakunnista kallein. Varsinais-Suomen ja Päijät-Hämeen rantamökkien keskihinnat ovat seuraavaksi korkeimmat.
Varsinais-Suomessa merenrantamökit ovat keskimäärin kalliimpia kuin järvenrantamökit.
Meren äärellä sijaitsevat omarantaiset mökit ovat viime vuosina maksaneet Varsinais-Suomessa keskimäärin noin 200 000 euroa ja järven rannalla olevat mökit keskimäärin noin 140 000 euroa.
