Lehto-Vahtera valmistelee uutta Pyölniittu-teosta

0
Pahvi-Aku myhäili taustalla, kun Johanna-Lehto-Vahtera kertoi toimittamastaan teoksesta Näkyväksi tuleminen. Arkistokuva.

– Olen kiitollinen, koska Aku on niin merkittävä kirjoittaja, kommentoi Johanna Lehto-Vahtera Suomen kulttuurirahastolta saamaansa apurahaa.

Aikanaan Paimion kaupungin kulttuuritoimessa työskennellyt Lehto-Vahtera viehättyi tuolloin ”Paimion viisaasta”, August Pyölniitusta (1887–1979), joka oli paimio-lainen pienviljelijä ja itseoppinut tiedemies. Kiinnostus jatkui myöhemminkin, joten Lehto-Vahtera on kirjoittanut Pyölniitusta useita esseitä, koonnut tekstejä kirjoiksi ja toiminut Pyölniittu-museon primus motorina. Lehto-Vahtera toimi pitkään turkulaisen Aboa vetus & Ars nova -museon johtajana, ja toukokuun alusta lähtien Suomen metsämuseo Luston vastaavana sisältöasiantuntijana.

Nyt Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto on myöntänyt apurahan Lehto-Vahteran teokselle Ajatussarjoja, johon Lehto-Vahtera toimittaa Pyölniitun esseetekstejä. Paimion kaupungin sivistys- ja vapaa-aikalautakunta on myöntänyt Pyölniitun tekstien litterointiin apurahan.

Suomen kulttuurirahaston myöntämä apuraha on

7 500 euroa. Se osoitetaan siis Lehto-Vahteran hankkeelle Ajatussarjoja – August Pyölniitun käsikirjoitusten litterointi, digitointi ja kirjan toimitustyö. Paimion kaupungin avustus käsikirjoitusten litterointityöhön on

1 964 euroa. Valmisteilla oleva Ajatussarjoja on neljäs kirja, jonka Lehto-Vahtera toimittaa Pyölniitun käsikirjoituksista.

Lehto-Vahteran mukaan teos päivittää Pyölniitun filosofian 2020-luvulle ja tuo esille hänen mielipiteidensä ajattomuuden. Nykypäivän ihmiselle hyvän ja kestävän arjen tavoittelu on yhtä tärkeää kuin 1920-luvun itseoppineelle pienviljelijälle.

Pyölniittu kirjoitti vuoteen 1923 saakka käsin musteella ja sen jälkeen kirjoituskoneella. Hankkeessa litteroidaan ja digitoidaan Pyölniitun käsin kirjoittamat sivut esseesarjoista Silitum feit! ja Jumala Watsa. Niissä Pyölniittu käsitteli ajatuksiaan hyvän ravinnon merkityksestä ja muiden elintapojen vaikutuksesta ihmiseen. Kirjoittajaa kiinnosti siveellinen elämä laajasti etiikasta seksuaalisuuteen ja ruuasta muotiin eli lyhyemmin ”vatsan jumalan” vallasta ihmiseen. August Pyölniitun ajattelu kiinnittyy siveellisyyden ohella järkeen ja edistysuskoon. Hän etsi vastausta kysymyksiin: Mitä on onni? Entä nautinto? Miten meidän tulisi elää?

Hanke toteutetaan yhteistyössä aineiston ja museon omistajan Paimion kaupungin kanssa kesäkaudella 2020. Lehto-Vahtera kertoo, että hän käyttää saamansa apurahat aputyövoimaan, eli litterointiin ja digitointiin.

– Työskentelyrahaa minulla ei ole, eli teen tätä hanketta muun työn ohella. Työ on jo meneillään ja hyvässä vaiheessa.

Pyölniitun aineisto on maamme suurimpia kansanihmisten kirjallisia jäämistöjä, ja hänen kirjastonsa oli aikanaan Paimion laajimpia kotikirjastoja. August Pyölniitun ja hänen sisartensa Idan ja Olgan kodista tehtiin museo 1980-luvulla.

Jätä kommentti