0

PÄÄKIRJOITUS

Sinisen meren äärellä myös jatkossa


Saaristomeri on maailman suurin ja tihein saaristo. Sen arvo ainutlaatuisuudessaan on käsittämättömän suuri, jopa mittaamaton. Tälläkin kesäkaudella se tarjoaa monille meistä upeita virkistäytymishetkiä ja elämyksiä, joista ammennamme elämänvoimaa. Keskikesän juhlista tällä seudulla useat vietetään meren äärellä ja perinteiseen tapaan myös lomakautemme täällä rannikolla limittyy tavalla tai toisella mereen.

Saaristomeren tilasta ja uhanalaisuudesta tiedetään, ja sen pelastamiseksi on paljon puuhattu. Valitettavasti toimien osuvuus ja onnistuminen on heikkoa. Meren tila ei ole kohentunut vaan heikentynyt entisestään. Kulunut talvi osoitti konkreettisesti, että ravinteita valuu edelleen pelloilta jokiin ja mereen. Hajanaiset teot ja toimet ovat sellaisia, ettei niiden vaikutus riitä kääntämään tilannetta parempaan.

Meistä moni huomaa konkreettisesti, että sininen meri kärsii. Sinisen sijasta merivesi Peimarilla on vihertävää ja sameaa. Viime päivien helteissä meren lämpötila on vähitellen nousemassa ja samalla kasvaa varmasti monessa rannassa huoli siitä, koska ensimmäiset sinilevärihmastot nousevat näkyviin. Mitä pidempään hellejaksoa riittää, sitä nopeammin sinilevät tulevat kiusaksemme. Se on niin surullista.

Eikä tässä ole kyse vain mökki- ja uimarannoista. Saaristomerellä veneilijät tietävät mitä se on, kun leväpuuro yllättää. Se voi tapahtua isollakin aavalla nopeasti.

Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri tekee merkittävää työtä meren hyvinvoinnin eteen. Kesäkuun alussa julkaistiin upea teos Saaristomeren Sininen Kirja , jossa Turun yliopiston entinen rehtori, professori Kalervo Väänänen esitti 14 meren tilaa parantavaa toimenpidettä. Paletissa oli merkittäviä päänavauksia kuten muun muassa biomassan kerääminen maalta ja merestä ja sen jalostaminen kierrätyslannoitteeksi. Tämä edellyttää keräilytoiminnan kehittämistä ja tuotantolaitoksen toteuttamista eli isoja investointeja. Myös hiipuva ammattimainen kalastus on meren hyvinvoinnin kannalta tärkeää ja sitä on tuettava määrätietoisesti.

Näimme tämän kevään kuluessa miten valtiovalta panosti koronapandemian vaikutusten minimointiin ja esimerkiksi yritystukiin. On toivottavaa, että tällaisia panostuksia jatkossa löytyy myös Saaristomeren – ainutlaatuisen kansallisomaisuutemme – pelastamiseen. Valtiolta tarvitaan rahaa, päätöksiä ja linjauksia, jotka tekevät tietä muille toimijatahoille ja myös meille kansalaisille.

Hyvää ja turvallista keskikesän juhlaa!

Taina Tukia

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments