Kädet taikinaan!

0

Kevään koronaepidemian muututtua pandemiaksi liikkumistamme rajoitettiin. Kodeista tuli etäkouluja, -päiväkoteja, -työpaikkoja ja harrastuspaikkoja. Muutos arkeen toi uudenlaisia käytännön järjestelyjä, huolia, haasteita ja kuormitusta. On pitänyt kestää rajoitusten arkeen ja elämään tuomaa epävarmuutta. Tilanteesta selviytyminen edellyttää meiltä kärsivällisyyttä.

Korona-uutisoinnissa on välittynyt kaiken muun ohella varsin mielenkiintoinen tieto siitä, että jauhoja ja hiivaa on ostettu ennätystahtiin. Leipomisesta lienee tullut monelle uudenlaista arjen puuhaa ja mukavaa ajankulua, kun on kotoiltu sisätiloissa.

Omasta kokemuksestanikin voin todeta, että parhaimmillaan leipominen tuo iloa elämään. Se on rentouttavaa, luovaa, jopa terapeuttista käsillä tekemistä. Äitinä ja isoäitinä myös suosittelen lämmöllä yhteisiä leivontahetkiä lasten kanssa. Lasten kanssa touhutessa on hyvä varmistaa, että kaikille riittää sopivasti ja turvallisesti tehtävää iän ja taitojen mukaan. Oleellista on, ettei leipomisesta ota suorituspaineita. Pääasia on yhdessäolo, yhteisen tekemisen ilo ja yhdessä onnistuminen. Onnistumista voi varmistella etukäteisvalmisteluilla. Tarvikkeet kannattaa varata valmiiksi, jotta päästään heti itse asiaan ja vältytään turhalta odottelulta.

Lapset myös oppivat huomaamattaan monenlaisia asioita touhuamisen ohella. Ainesten mittaaminen ja pilkkominen ovat tarkkaa puuhaa, samoin kanamunan rikkominen kulhoon. Vispaaminen ja vatkaaminen ovat hauskaa ja haluttua hommaa. Tarkkaavuutta ja keskittymistä innokkaalta vatkaimen käyttäjältä vaatii se, että taikina pysyy suurin piirtein kulhossa. Onnistumisten myötä lapsen itsetunto ja luottamus itseensä vahvistuvat: minä osaan. Tunnettua on, että kaikki ainakin osaavat maistella taikinaa!

Puuhaa riittää kaikille. Pulla- ja sämpylätaikinaa voi vaivata kädet kyynärpäitä myöden taikinassa joko hellästi tai vähän rouheammin niin, että jauhot pöllyävät. Mikäli haluaa kanelipiirakkaa eli korvapuusteja tarvitaan kaulinta. Pikkupullia ja nisu-ukkoja taasen pyöritellään käsin. Ennen uuniin laittamista pullat pitää vielä pullasudilla voidella ja koristella. Koristeluissa aina uudestaan yllätyn lasten mielikuvitusrikkaudesta. Eikä huolta, vaikka tuotos ei näyttäisi ihan viimeisen päälle hienolta. Äitini ohjetta olen noudattanut, että uuni kyllä kaunistaa!

Samalla kun keittiöön leviää ihana uunissa paistuvan herkun tuoksu, voidaan yhdessä siivota leivottaessa syntyneet roiskeet ja jauhopölyt sekä pinnoilta että leipureista. Siivous taitaakin olla leipomisen työvaiheista selvästi eniten motivointia vaativa tehtävä.

Yhteisesti leivottuja herkkuja voidaan pakata vaikkapa evääksi metsäretkelle. Metsäretkellä voi nähdä mustikanvarpuja, joissa on paljon kukkia. Runsasta mustikkasatoa odotellaan ja tulevia mustikkapiirakan leipomisia yhdessä!

Eija-Maija Toikka

Kirjoittaja on kuntoutuspäällikkö MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä.