Miilassa kerrotaan, kuinka käsitöistä tuli aherruksen sijasta harrastus

0
Sara Vatanen ja Laura Lankinen poistivat suojakankaita museossa esillä olevan hääparin yltä. Miilan uusi perusnäyttely kertoo miten käsityöt olivat enenn arjen välttämättömiä askareita.

PAIMIO

Käsityömuseo Miilaan on rakennettu uusi Arkista aherrusta -näyttely, joka kertoo millaiset käsityöt ovat olleet osa suomalaista arkea läpi 1900-luvun muutosten. Esillä on käsitöiden lisäksi myös työvälineitä.

Tälläkin kertaa näyttely on saatu pitkälti koottua Käsityömuseo Miilan omista kokoelmista, eli pääosin paimiolaisen Tuomolan suvun mittavasta käsityökokoelmasta. Eräänlaisena käsikirjoituksena näyttelyn kokoamisessa on ollut viime vuonna julkistettu Kärest pitäen- teos.

Käsityöt olivat aikanaan välttämättömiä askareita. Niitä tehtiin aina silloin, kun aikaa muilta töiltä suinkin oli, ja koska niin moni arjen tavara ja vaate oli tehtävä tai korjattava itse.

– Arkinen aherrus, puuhastelu oli päivittäistä. Koko ajan tehtiin jotain, luppoaikaa ei jäänyt. Neulottiin, ommeltiin, parsittiin ja paikattiin, se oli sen ajan kierrätystä ja tuunausta, kertoo Laura Lankinen esitellessään moneen kertaan paikattua säkkiä ja villasukkaa.

Arjen puuhastelun eräs ilmentymä olivat esiliinat. Tuomolan suvun kokoelmassa on erilaisia esiliinoja yli 200 kappaletta ja niistä osa on nyt esillä näyttelyssä. Osa hyvinkin hienoja, osa arkisempia. Varakkailla emännillä esiliinoja oli useampi kymmenen, vaikka pukuja vain muutama. Esiliinat suojasivat muita vaatteita lialta ja ne oli helpompi pikaisesti pestä. Esiliinaan pyyhittiin kädet, siihen kerättiin tavaroita, kertoo Miilan näyttely.

Koti oli monella tavalla itse tehty, ja toinen toistaan hienommat käsityöt näkyivät niin seinillä, pöydillä kuin lattioilla. Näyttelyssä todennäköisesti moni aikuiskatsoja saattaa törmätä lapsuudesta tuttuihin juttuihin, kuten maitopusseista tehtyihin mattoihin tai pyyheliinoihin, joihin on virkattu pitsireunus. Kokonaisuudesta välittyy kuva siitä, miten käsityöperinne on siirtynyt sukupolvelta toiselle.

Nostalgiahetkiä tarjoilevan näyttelyn ovat koonneet Laura Lankinen, Viivi Vuorinen ja Sara Vatanen . Miilan yläkerrassa on edelleen esillä paloja vuonna 2019 valmistuneesta Käsityön juhlaa-näyttelystä. Yläkerrassa on lapsikatsojia viihdyttävä puuhapaikka, jossa voi harjoitella juhlakattauksia.

Selku päästi kulisseihin

Miilan vieraileva näyttely on nimeltään Kuumaliimaa ja koristeompeleita. Esillä on Sauvon Elävän Kulttuurin Seuran teatteriasuja ja osin myös rekvisiittaa ja tarpeistoa. Käsityöstä on kyse mitä suuremmassa määrin, kun aletaan puvustaa ja somistaa uutta näytelmää.

Näyttelyn koonneet Anu Lehtonen-Sonkki ja Päivi Väntsi kertovat, että puvustustyössä matkan varrella ideat ja toteutukset kypsyvät, kuten itse näytelmäkin.

– Selkussa on innokas tekijäporukka, jossa on paljon erilaista osaamista. Meillä on jopa koulutettuja käsityöalan erityisosaajia, kuten nukketeatterin puolelta Timo Väntsi ja lavastuksen puolella Teemu Loikas, sanoo Anu Lehtonen-Sonkki.

Puvustus alkaa yleensä aloituspalaverilla, johon osallistujat tuovat omat ideansa ja työhalunsa. Tuskin koskaan on Anun ja Päivin mielestä ollut mitään valmista puvustussuunnitelmaa, jota noudatetaan.

Selkussa on myös se tapa, että jokainen kelpaa ja pääsee mukaan tekemään. Esitysten harjoitteluun puvut otetaan mukaan heti kun ne valmistuvat, siinä samalla testataan, korjaillaan ja kehitellään lisää.

– Aa, se tarviikin taskun… ja neulat käy katsomossa usein vielä viime hetkeen asti.

– Tai yhtäkkiä käykin ilmi, että nyt tarvitaan kymmenen kaapua, ja nekin jotka eivät ole ehkä ennen tehneet otetaan mukaan, tyyliin ”kyllä sä osaat suoraa saumaa ommella”, nauraa Päivi Väntsi.

Vanhaa hyödynnetään paljon. Selku on tuottanut Sauvossa kymmeniä näytelmiä ja kaksikon mukaan joku ”karvaliivi” on tainnut olla näyttämöllä melkein puolessa esityksistä.

– Eli kierrätys on iso juttu, itse asiassa tältä kesältä peruuntuneeseen Oliver Twistiin olisin puvustanut kaiken kierrätysmateriaaleilla, paljastaa Anu.

Viime kesän puvustuksesta näytelmään Sven Tuuva on myös osia esillä. Se oli esitys, jossa ”juostiin hameesta läpi”. Näytelmässä oli seitsemän näyttelijää, mutta 43 roolia ja vaihtoja lähes 140! Näyttelijöillä oli identtinen perusasu, mutta sitten haasteena oli vaihtaa persoona pienin konstein. Viiksin, viitoin, hatuin, kuminauha- ja tarrakiinnityksin lisätyillä jutuilla…

– Yksi pyyhki hien pois ja meikkasi, painoi viikset paikalleen. Toinen puki. Se oli vauhdikasta ja vaati tarkat suunnitelmat, mikä tavara on missäkin ja mistä näyttelijä kulkee kulisseissa.

Käsityömuseo Miila, Kirjakuja 2 Paimio. Näyttelyt 3.6. – 12.9. 2020. ke – pe klo 11- 17.30 ja la-su klo 12 – 16. www.käsityömuseomiila.fi