PAIMIO
Valtion tämän vuoden neljännestä lisätalousarvioesityksestä kuntiin on luvassa 1,4 miljardia lisärahaa peruspalvelujen järjestämiseen. Osa valtionosuuden korotuksesta tähdätään nimenomaan lasten ja nuorten sekä ikäihmisten tukemiseen.
Kunnat saavat loppuvuoteen lisärahoitusta palveluihin, mutta Paimion kannalta lisätalousarvion myötä on ratkeamassa myös kaksi pitkällistä liikennehanketta, nimittäin Alvar Aallon tien kiertoliittymän ja Paimiontien kevytväylän toteutuminen.
Molemmat liikenteellisesti merkittävät paikalliset hankkeet ovat olleet puheenaiheina vuosia.
Hallitus esittää valtuuksia ja määrärahaa sellaisille hankkeille, jotka sisältyvät Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksiin Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduilla. Kyseiset Paimion hankkeet ovat Turun seudun MAL-sopimuksessa, josta neuvottelutulos seudun kuntien kesken on juuri saavutettu ja Paimion kaupunginhallitus esittääkin nyt keskiviikkona kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle, että Paimio hyväksyy MAL-sopimuksen vuosille 2020–2031.
– Molemmat Paimiota koskevat hankkeet – Paimiontien kevytväylä ja Kaaritien sekä Alvar Aallon tien kiertoliittymä – ovat sopimuksen sisällä, vahvistaa kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki .
MAL-sopimuksen myötä valtio maksaa puolet hankkeiden rahoittamisesta.
Kiertoliittymän kustannusarvio on puolisen miljoonaa ja Paimiontien kevytväylän noin 900 000 euroa. Kaupungin rahaa näiden tekemiseen tarvitaan siis noin 700 000 euroa, ja ainakin periaatteellisella tasolla valtuusto ottanee tähän kantaa nyt keskiviikkona, kun se käsittelee seudullisen MAL-sopimuksen.
– Liikenteellisesti merkittävä paikallinen panostus on myös Sauvo-Kemiöntien kiertoliittymän rakentaminen, joka käynnistyy ensi vuonna. Sen puolen miljoonan hankkeen valtio rahoittaa kokonaan, muistuttaa Jussinmäki.
Tunnin juna nytkähti myös
Toki Paimiota koskettaa myös se, että Tunnin juna-hanke käynnistyy. Hanke käynnistyy Turun päässä ratapihan suunnitelmien toteutuksesta.
Arvioiden mukaan hanke sysää liikkeelle kymmenien miljardien lisäinvestoinnit, kuten kymmenien tuhansien uusien asuntojen rakentamisen.
Myös joukkoliikenteen kehittämiseen lupaillaan lisäbudjetin varoja. Tällä viikolla kokoontuva Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käynnistää keskustelun mm. Turun seudullisen joukkoliikenneviranomaisen toimivalta-alueesta. Vielä tänä vuonna on tarkoitus tehdä karkea arvio Föli-alueen mahdollisen laajenemisen vaikutuksista. Arvio tehdään sekä nykyisten Föli-alueen kuntien että Paimion, Paraisten, Maskun, Nousiaisten ja Mynämäen näkökulmasta.
Kaikki viisi kuntaa ovat ilmoittaneet, että haluavat olla mukana ensimmäisen vaiheen selvityksessä. Tänä vuonna toteutettavan selvityksen perusteella kunnat päättävät, haluavatko ne olla mukana myöhemmin tehtävässä tarkemmassa suunnittelussa.
( korjattu tien kirjoitusasua 9.6.klo 16)
Turun kaupunkiseudun MAL-sopimus
Sopimuksen tavoitteena on luoda edellytykset seudullisesti tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja -investointien ja maankäytön paremmalle yhteensovittamiselle.
Keskeisenä tavoitteena on myös edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta ja sitä tukevaa liikennejärjestelmää. Päämääränä ilmastonmuutoksen torjuminen, vahva elinkeinoelämä, työmarkkinoiden toimivuus ja sujuva arki.
Sopimuksessa määritellään Turun seudun 12 vuoden kehityspolku ja tavoitetila maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden osalta. Liikenteen osalta sopimuksen keskeistä sisältöä ovat näkemykset raide- ja tieyhteyksien kehittämistavoitteista.
Varsinaisia toimenpiteitä sopimus sisältää yhteensä 44 kappaletta. Toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin kolmeen teemaan:
Kestävä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä. Asuminen ja elinympäristön laatu. Seudun elinvoimaisuus.
Näin rahaa tulossa
Peruspalvelujen järjestämiseen tälle vuodelle lisärahaa 770 miljoonaa euroa
Tästä 112,3 milj. jaetaan lasten lukumäärän (0-17v.) suhteessa. Paimion osuus 261.381e, Sauvon 63.824 e ja Kaarinan 802609 e.
Iäkkäiden palveluihin potista jaetaan 60 miljoonaa, josta Paimion osuus 115.572 euroa, Sauvon 37.806 ja Kaarinan 344.312 euroa.
550 miljoonaa jaetaan osin asukaskohtaisesti ja osin 2020 kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa. Tästä Paimion osuus 1.106.733 euroa. Sauvon osuus on 285.568 ja Kaarinan 3.642.058 euroa.
Asukasta kohden 163 euroa Paimioon, 166 Sauvoon ja 179 Kaarinaan
Valtiovarainministeriön kuntakohtaisen laskelman mukaan Paimion osuus tästä neljännestä lisätalousarviosta on yhteensä reilut 1,76 miljoonaa euroa. Luvassa on 163 euroa asukasta kohden, kun koko maan luku on 206 euroa asukasta kohden.
Hallintojohtaja Jaana Hölsön mukaan eurojen jakoon vaikuttaa mm. kunnan ikärakenne. Osa euroista jaetaan lasten lukumäärän suhteessa, osa ikääntyneiden. Käytännössä Paimio on asukaskohtaisesti ja kunnallisveron jako-osuuksien suhteessa saamassa lisärahaa keskimääräistä enemmän asukasta kohden, kuin kunnat yleensä, mutta tilanne muuttuu kun laskemassa otetaan huomioon yhteisöveron jako-osuus. Yhteisöverosta hyötyvät tuntuvasti kunnat, joissa on isoja yhteisöveron maksajia.
Sauvoon valtion lisätalousarvioesitys tuo 495 561 euroa, eli 166 euroa asukasta kohden. Kaarinalle lisätalousarvio tuo lisärahoitusta hiukan yli kuusi miljoonaa euroa, ja asukasta kohden summa on 179 euroa. Kaikki kolme saavat vähemmän kuin maan kunnissa keskimäärin, sillä koko maassa lisärahan suuruus on keskimäärin 206 euroa asukasta kohden.
