PAIMIO
Paimio on monen muun suomalaisen kunnan tavoin sitoutunut tekemään kunnianhimoista ilmastotyötä. Paimio on laatinut ympäristöohjelman ja liittynyt hiljattain Hiilineutraalit kunnat -hankkeeseen.
Keskeisenä tavoitteena on paitsi päästöjen vähentäminen myös ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kiinnittäminen pysyväksi osaksi kaupungin päätöksentekoa.
Samalla halutaan viestiä kaupunkilaisille, että pienenkin mittakaavan ympäristöteot ovat järkeviä ja hyödyllisiä – myös taloudellisessa mielessä. Vanhakantainen ajattelu, että ympäristö- ja ilmastohankkeet ovat pelkästään tuottamattomia menoeriä, halutaan heittää romukoppaan.
Reipasta, fiksua tekemisen meininkiä
Paimion kaupungin teknisten- ja ympäristöpalvelujen projektikoordinaattori Meri Leino on laatinut projektityönä Paimion ympäristöohjelman vuosille 2019–2022. Leino katsoo, että Paimiossa on tällä hetkellä ympäristö- ja ilmastoasioihin liittyen hyvä flow ja tekemisen meininki.
– Etenkin teknisellä ja ympäristöpuolella ilmastoasioihin on kiinnitetty erityistä huomiota, mutta kannustavaa ilmapiiriä on muillakin toimialoilla, Leino toteaa.
– Ja myös kaupungin johdossa.
Useat Paimion viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat saaneet kuluvana vuonna ympäristö- ja ilmastoasioihin uudenlaista tuntumaa osallistuessaan ympäristöohjelman seurantaryhmän ja Hinkutyöryhmän kokouksiin.
– Molemmissa ryhmissä seuraavien kokouksien aiheina ovat budjetointiehdotukset päästöjä vähentäville hankkeille, joita ovat esimerkiksi monenlaiset energiaa säästävät ja energiatehokkuutta lisäävät toimet, Leino kertoo.
– Aina kun säästetään energiaa, niin säästetään myös rahaa.
Kestävän kehityksen hyödyt eivät liity pelkästään ekologiaan ja talouteen. Mukana on myös sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus; ihmisten hyvinvointi.
Olisiko aika luopua negatiivisuudesta?
Paimion kaupungin ympäristöohjelmassa on viisi osa-aluetta, joihin keskittymällä pyritään ottamaan niskalenkki suurimmista ongelmista:
”Viisas liikkuminen. Kestävät hankinnat. Resurssiviisaus ja materiaalikierto. Luonnon monimuotoisuus. Toimintakulttuurin muutos.”
Päätavoitteet ovat Paimiossa pitkälti samat kuin muissakin Hinku-kunnissa eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen vuoteen 2022 mennessä ja 80 prosentin suuruinen hiilidioksidipäästövähennys vuoteen 2030 mennessä – verrattuna vuoden 2007 tasoon. Tällä hetkellä vähennys on Paimion kohdalla 27 prosenttia.
Kolmas iso ja haasteellinen tavoite Paimiossa on Paimionjoen ”parhaan mahdollisen tilan” saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä.
– Tavoitteet ovat kovia, mutta eivät mahdottomia. Ei pidä vaipua ajatteluun, ettei mitään voida tehdä, sanoo Leino ja kokee, että ”ihan sama” -tyyppistä puhetta on jo kuultu tarpeeksi.
Leino pitäen positiivista asennetta tuloksiin pääsemisen kannalta tärkeänä.
– Euroopassa monet maat ovat pystyneet luopumaan hiilestä, ja 2019 oli ensimmäinen vuosi kun uusiutuvan energian osuus sähkön tuotannosta ylitti kivihiilellä tuotetun osuuden, hän muistuttaa.
Paimiossa ympäristö- ja ilmastotavoitteet tukevat kaupungin elinvoimaisuutta ja vetovoimaa: kaupungin tekemisistä syntyy välittävä ja vastuullinen kuva.
- Paimiossa tehdään parhaillaan ja lähitulevaisuudessa monenlaista ilmastotyötä. Tässä joitakin esimerkkejä:Aurinkopaneelit saadaan kesän aikana käyttöön kahdessa uudessa kohteessa eli kurssikeskuksessa ja yläkoulussa.
Kaupunkikonserni ostaa vuoden 2021 alusta alkaen vain uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Hinnanero fossiilisiin on vuositasolla vain noin 4 000 euroa.
Kriivarin koulussa on käynnistymässä syksyllä energiansäästöpilotti.
Kaupungintalolle on äskettäin hankittu kierrätysastiat. Kierrätysmahdollisuuksia on lisätty myös päiväkodeissa.
PiggyBaggy-kimppakyytipilotti tulossa.
Kaupunki on lisännyt merkittävästi ympäristö- ja ilmastoviestintää. Kanavina pääosin sosiaalinen media, verkkosivut ja Kuntsari.
Pyöräilyn ja kävelyn edistämisohjelmaa laaditaan parhaillaan.
Kaupungin ympäristöraportoinnin kehittäminen on alkanut. Tiedot keskitetysti verkkoon, jolloin kuntalaisten on helppo seurata tilannetta.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyen ovat alkamassa seuraavat hankkeet: Perhospuisto (kasvivalintoja Jokipuistossa). Niityittäminen (niittykukkien annetaan kasvaa tai niitä istutetaan). VieKas LIFE -hanke (vieraslajien kartoitus ja torjunta – Paimiossa keskitytään hävittämään jättiputkia).
Lisäksi kaupunki suosittelee omille vuokrapelloilleen ravinteiden valumista vähentäviä viljelymuotoja.
Siihen nähden, että useimmat ohjelmat ovat hiljattain alkaneet tai vasta alkamassa, on saatu objektiivisestikin tarkastellen varsin paljon aikaan.
FAKTAT:
- Paimiossa suurimmat päästölähteet ovat tieliikenne, maatalous ja erillislämmitys (pääasiassa pienkiinteistöt).
- Noin puolet Paimion ilmastopäästöistä tulee tieliikenteestä. Puolet Paimion tieliikenteen päästöistä tulee moottoritiestä.
- Paimio sijoittuu varsinaissuomalaisten kuntien asukaskohtaisten päästöjen vertailussa keskikastiin.
- Päästöjen laskennassa ovat mukana seuraavat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.
- Paimion viikoittaista päästökehitystä voi seurata kaupungin verkkosivuilla olevasta Paimion päästöikkunasta.Paimiossa tehdään parhaillaan ja lähitulevaisuudessa monenlaista ilmastotyötä. Tässä joitakin esimerkkejä:
Aurinkopaneelit saadaan kesän aikana käyttöön kahdessa uudessa kohteessa eli kurssikeskuksessa ja yläkoulussa.
Kaupunkikonserni ostaa vuoden 2021 alusta alkaen vain uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua sähköä. Hinnanero fossiilisiin on vuositasolla vain noin 4 000 euroa.
Kriivarin koulussa on käynnistymässä syksyllä energiansäästöpilotti.
Kaupungintalolle on äskettäin hankittu kierrätysastiat. Kierrätysmahdollisuuksia on lisätty myös päiväkodeissa.
PiggyBaggy-kimppakyytipilotti tulossa.
Kaupunki on lisännyt merkittävästi ympäristö- ja ilmastoviestintää. Kanavina pääosin sosiaalinen media, verkkosivut ja Kuntsari.
Pyöräilyn ja kävelyn edistämisohjelmaa laaditaan parhaillaan.
Kaupungin ympäristöraportoinnin kehittäminen on alkanut. Tiedot keskitetysti verkkoon, jolloin kuntalaisten on helppo seurata tilannetta.
Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyen ovat alkamassa seuraavat hankkeet: Perhospuisto (kasvivalintoja Jokipuistossa). Niityittäminen (niittykukkien annetaan kasvaa tai niitä istutetaan). VieKas LIFE -hanke (vieraslajien kartoitus ja torjunta – Paimiossa keskitytään hävittämään jättiputkia).
Lisäksi kaupunki suosittelee omille vuokrapelloilleen ravinteiden valumista vähentäviä viljelymuotoja.
Siihen nähden, että useimmat ohjelmat ovat hiljattain alkaneet tai vasta alkamassa, on saatu objektiivisestikin tarkastellen varsin paljon aikaan.
