Naapurissani omakotitalotyömaa etenee. Sisäseinät on tasoitettu, kohta alkaa maalaus, tapetointi, laatoitus. Alkamassa on talonrakennuksen viimeinen vaihe, siis se kun syntyy vähitellen valmista pintaa.
Samassa vaiheessa on työmaita siellä täällä Paimiossa. Toki on myös rakennustyömaita alkutekijöissään tai runkovaiheessa. Se on omalla tavallaan hieno näkymä aina, oli työmaa sitten iso tai pieni. Rakentaminen kiinnittää huomiota siksi, että se on näkyvää uuden luomista tai korjaamista ja samalla lupaus tulevasta. Elinvoimaa-sanaa voi pitää kuluneena, mutta tässä kohden se on kuvaava.
Kävin pikaisella reissulla pohjoisessa, käsivarren Lapissa. Ajoreitti kulki jotakuinkin Espoosta Kilpisjärvelle ja vähän toista reittiä taas alas Paimioon. Mikä reitillä jää selkeästi mieleen? Se, miltä näyttää vuosi vuodelta hiljentyvä ja sanalla sanoen hiipuva maaseutu, jota suurimmaksi osaksi matkan varrelle osuu. Väkisinkin on todettava, että harvassa ovat ne paikat ja paikkakunnat, joissa näkyy elivoimaisia taajamia ja kyläkeskuksia. Pitkällä ajomatkalla läpi Suomen etelästä pohjoiseen ja takaisin sen näkee selvästi, mihin muuttoliike väkeä ajaa.
Toki näkyy sekin, että tavaraa meillä liikkuu tietä pitkin paljon. Teitä levennetään ja korjataan välillä jopa oudoissakin kohdissa, mutta toki myös isojen kaupunkien tuntumassa.
Rakennusteollisuuden toukokuinen suhdannekatsaus ennakoi, että koronakriisi vähentää rakentamista koko maassa rajusti. Asuntorakentamisen aloitusten ennakoitiin vähenevän tänä vuonna neljänneksellä aiemmasta, ja suurten kohteiden ennakoitiin peruuntuvan. Työllisyysnäkymät mustenivat.
Suurilla kaupunkiseuduilla näin onkin käynyt, mutta samaan aikaan näyttää siltä, että kaupunkiseudun kupeessa – esimerkiksi Paimiossa ja hyvinkin näkyvästi Kaarinassa – rakentaminen etenee varsinkin pienten ja yksityisten toimijoiden toimesta. Tontit vaihtavat omistajaa, ihmiset hankkivat koteja. Pienemmät seutukunnat saavat hyötyä sijainnistaan jos osaavat sen ottaa. Koronakriisi vaikuttaa toki asuntomarkkinoita hiljentävästi ja jää nähtäväksi miten pitkään, mutta eivät asumisen tarpeet mihinkään katoa. Aina on heitä, jotka muuttavat työn perässä tai tarvitsevat isompaa asuntoa. Ratkaisevaa silloin on, mistä se asunto löytyy ja millaiset palvelut ympärillä ovat.
Aina rakentaminen ei ole uuden tekemistä vaan vanhan korjaamista tai vaikka laajentamista. Muutostyötä, joka lähtee asukkaiden tarpeista. Jos koronasta hakee valoisia sävyjä, niin nykytiedon perusteella moni katsoi keväällä kotiaan sillä silmällä, että ”nyt tuokin nurkka laitetaan kuntoon”.
Kun elinvoimaa ja elinvoimaisuutta miettii, niin on ollut ilo katsella rakentamista naapurissa. Syksyllä saamme uudet naapurit.
Taina Tukia
