PÄÄKIRJOITUS Kun odotukset törmäävät todellisuuteen

0

Kävin keskiviikkona kuvaamassa mansikkamaalla. Satoi vettä, poimijat kykkivat siellä lähes kuravellissä. Mutta hymy löytyi, sen voit huomata kuvassakin (sivu 4). Se oli hyvä muistutus siitä, että asenne ratkaisee.

On asioita, joihin voi vaikuttaa ja asioita, joihin ei, tuumi tilan emäntä. Siinä totuus, joka pätee vähän joka hommaan. Tuon ajatuksen turvin on sinnitelty monissa hommissa jo monta kuukautta. Saman sanonnan mukaan olen koettanut opetella toimimaan itsekin ja tiedän, että moni muukin.

Ei kannata ottaa murhetta asioista, joihin ei voi vaikuttaa.

Kannattaa suunnata voimavarat sellaisiin asioihin, joihin voi todella vaikuttaa. Yleensä kannattaa siis lähteä itsestä ja omista toimista. Mutta helpommin sanottu kuin tehty, ja tällä hetkellä tuntemus on, että ei ole helppoa ei.

Toiveet ja halut ovat mielen rakennuspuita ja tyypillistä on odottaa jotain niin kiihkeästi, että kun se ei sellaisenaan toteudu, pettymys voi olla tyrmäävä.

Tämä näkyy, kun ihmisillä alkaa loma. Avataan toiveiden tynnyri ja odotetaan, että ”tästä kesä voi alkaa”.

No, katsotaanpa nyt tilannetta. Kesäuutisten peruskamaa ovat vaihtelevat sääennusteet parin päivän välein. Alalla kuin alalla heinäkuu on kuitenkin kelien perusteella mielletty ikäänkuin parhaaksi lomakuuksi, ja moni pettyy raskaasti jo siitä, ettei keli suosi. Mielialoja koettelee myös se, että kesäsuunnitelmat menivät yhdellä sun toisella keväällä uusiksi.

On sorruttu moninaisiin odotuksiin. Ajatus on herkästi se, että kun on loma, tehdään, koetaan, eletään, mennään… Lomaa kohti sitkutellaan ja sitten törmätään todellisuuteen. Se ei onnistu, mikä ”pitäisi”. Puolisolla voi olla toinen mielikuva yhteisistä tekemisistä. Ehkä perheen herrantertut eivät toiveistaan huolimatta tykkääkään huvipuiston vempeleistä, oksentavat autossa ja haluavat takaisin ”omaan sänkyyn”.

Asiantuntijat opettavat vuosi toisensa perään, että paras loma on yleensä sellainen, joka etenee suuremmin suunnittelematta. Loma, jota ei liiaksi suunnitella etukäteen, ja jota ei käytetä siihen, että täytetään omia tai muiden epärealistisia odotuksia.

Niinpä kun tuntien ajomatkan jälkeen autosta ei paukahda sukulaispihaan se täydellinen perhe, vaan epätäydellinen, niin mitä jos ajattelisit, että tässä silti ollaan. Ja sattuuhan sitä, mutta hymy ei hyydy.

Kukin on oman lomansa päätekijä.

Taina Tukia