PÄÄKIRJOITUS Sopivasti, riittävästi

0

Tämän kesä- heinäkuun ajan olemme julkaisseet lehdessä lukijoiden kesäisiä ruokavinkkejä ja reseptejä. Kiitos jo tässä kohden kaikille, jotka näitä ovat jakaneet. Todella moni resepti ja usein sen mukana tullut tarina on ollut sellainen, että kesäisen kokkailun taustalta on paljastunut miten hauskoja muistoja ja kokemuksia hyvään ruokaan ja yhteiseen ruokailuhetkeen voikaan sisältyä.

Ruoanvalmistuksen ja kotikokkailun osalta on eletty mielenkiintoisia kuukausia, kun poikkeusajassa kotiruoka palasi arvoonsa ja kokkailu kodeissa lisääntyi merkittävästi. Uutisissa kerrottiin tyhjistä jauho- ja hiivahyllyistä, toki muistakin. Taloudelliset tulokset osoittavat, että vaikka monella alalla on kauppa hiljentynyt, niin ruokakaupoissa on ollut vilskettä ja myös ruoan nettikauppa on astunut aimo askeleita eteenpäin. Nyt ennakoidaan, että kaupan alalla – samoin kuin ravintoloissa – tulee kasvamaan valmiiden mitoitettujen annoskokonaisuuksien tai niiden aineskokonaisuuksien myynti.

Silti meillä syntyy edelleen todella paljon myös elintarvikejätettä. Ruokaa menee hukkaan, kun päiväykset ylittyvät tai kun ruokaa hankitaan tai valmistetaan liian isoja määriä.

Luonnonvarakeskus julkisti kesällä tutkimuksen, jonka mukaan elintarvikejätettä syntyy vuodessa noin 50 kiloa henkeä kohti ja ihan puhdasta ruokahävikkiä on tästä peräti puolet. Tutkimus tehtiin Turun ja Helsingin seudulla ja sen mukaan hävikistä suuri osa oli koti- ja valmisruokaa. Mitoitus on jotenkin pielessä, ja ruokaa jää jemmaan, ja päätyy myöhemmin roskiin tai biojätteeseen.

Ei uusi juttu, mutta aina jotenkin pysäyttävä. Ruokahävikistä 25-30 % oli kotiruokaa, valmisruokia ja pitkälle jalostettua elintarvikkeita kuten maustekastikkeita ja napostelutuotteita. Vihanneksia oli 16–18 %, hedelmiä ja marjoja 10–13 %, perunaa 4–11 % ja leipää 15–20 %. Lihatuotteita, kuten sian-, naudan-, kanan-, ja kalanlihaa hävikistä oli noin 10 % ja juustoa sekä muita maitotuotteita 5–7 %. Noin 10 % ruokahävikistä löytyi avaamattomissa pakkauksissa.

Väkisinkin hävikkiä syntyy, mutta näiden mittasuhteiden valossa se on nyt aivan liian suuri. Ei pitäisi olla niin, että syömäkelpoinen ruoka päätyy roskiin.

Tässä meillä kaikilla olisi tehtävää, kun opettelisimme mitoittamaan ruoat ja tuunaamaan eiliseltä jäänyttä. Eilinen pyttipannu voi tuhdistaa aamun munakasta tai antaa pohjan sämpylätaikinalle. Hyvin hautuneesta lihapadasta voi syntyä vielä maistuva soppa.

Puhekielessä puhutaan tähteistä, ja jonkun korvissa se saattaa tuntua ikävältä, mutta oikeasti kyse on kierrätyksestä. Ja sillä sanalla ei ole ollenkaan niin ikävä kaiku.

Taina Tukia

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments