Lähijunia 10 vuoden päästä?

0
Tällä viikolla matkustajaliikenne Turun ja Helsingin välillä on korvattu bussikyydein kun radalla vaihdetaan vanhoja palkkeja. Töistä aiheutuu häiriöitä ratavarren asukkaille nyt Paimiossakin.

PAIMIO,KAARINA

Suomi sai torstaina merkittävän potin EU-rahoitusta, kun raidehankkeille eri puolille maata myönnettiin EU:n Verkkojen Eurooppa- liikenneohjelmasta 58,3 miljoonaa euroa. Suurin potti rapsahti Helsinki-Turku- yhteyden kehittämiseen, johon haettu summa oli 37,5 miljoonaa eroa ja se myös saatiin.

Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki kommentoi, että rahoitusratkaisu merkitsee Turun seutukunnalle paljon siksi, että kyseessä on vuosikymmenen mittainen miljardihanke, jolle saatiin EU:n tasolta nyt merkittävä alkurahoitus. Sitä voinee pitää myös jatkon kannalta EU-rahoituksen tärkeänä päänavauksena.

Tunnin juna- hankkeen suunnittelun kokonaisbudjetti on 75 miljoonaa euroa. Itse ratarakentamisen osalta Liikenne- ja viestintäministeriön alustava arvio kustannuksista on nykyhinnoilla noin 2,76 miljardia euroa.

Lähijunat Saloon ja Turkuun


Helsinki-Turku-yhteys on seutukunnallisesti iso asia, mutta paimiolaisittain rahoitusuutisessa on merkittävintä se, että oikorahan ohessa suunnitellaan Salo-Turku välille kaksoisraide. Sitä on Paimiossa ja toki myös erityisesti Kaarinan Piikkiön puolella toivottu vuosikymmeniä.

– Tunnin juna ei Paimiossa tule pysähtymään, mutta kaksoisraide mahdollistaa lähijunaliikenteen, jolla on meille suuri merkitys, kiteyttää Jari Jussinmäki.

Hän kiinnittääkin huomion siihen, että lähijunaliikenteen osalta alustavat Varsinais-Suomen liitossa tehdyt selvitykset osoittavat, että lähijunavuoroja olisi mahdollista toteuttaa hyvinkin työmatkaliikenteen aikoihin niin Salon kuin Turun suuntaan. Se siis tarkoittaa, että voi matkata lähijunalla ensin jompaan kumpaan ja nousta sitten ”tunnin junaan”.

– Kaksoisraiteen suunnittelun käynnistyessä on tietenkin tärkeää huolehtia yhtenä yksityiskohtana siitä, että Vistan sillat uusitaan niin, että alikulun korkeus kasvaa, hän huomauttaa.

Piikkiöläisten kannalta ratahankkeessa eletään niinikään mielenkiintoisia hetkiä, sillä lähijunaliikenteen kannalta iso ratkaisu on, kulkeeko juna nykytyyppisesti Piikkiön keskustan kautta – tai sen ohi. Esillä on ollut ratalinjauksen oikaiseminen siten, että rata kulkisikin lähempänä moottoritietä ja ohittaisi keskustan.

Kaarina on viestittänyt asiassa kantanaan, että molemmat vaihtoehdot selvitetään ja huomioidaan että suunnitellulla oikaisualueella on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka sekä myös muinaisjäännöksiä.

Paimio tai Kaarina eivä ole osakkaana Tunnin juna-hankeyhtiössä, vaan radanvarsikunnista siihen kuuluvat Turku, Espoo, Helsinki, Salo, Lohja, Vihti sekä Kirkkonummi.

Suunnittelu alkaa elokuussa


Tunnin junan taustalle on perustettu suunnitteluyhtiö, josta valtio omistaa 51, ja radan varren kunnat 49 prosenttia. Suunnittelukustannuksista 60 miljoonaa on menossa Espoo-Salo oikoradan suunnitteluun ja 15 miljoonaa Salo-Turku kaksoisraiteen suunnitteluun.

Euroopan komissio myönsi rahoituksia kaikkiaan lähes 2,2 miljardia euroa. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna-hankkeen lisäksi hanketta tukevan Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu ( 11 milj.). Sen lisäksi rahoitusta saatiin Pasila–Riihimäki-radan parantamiseen (6,5 milj.), Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantamiseen (1,68 milj.) sekä raideliikenteen kehittämiseen välillä Oulu–Laurila–Tornio–Haaparanta (1,6 mil.) . Lisäksi EU tukee hankkeita, joissa Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana (12,37 milj.) Niissä tehostetaan satamien energiatehokkuutta, kehitetään automaattista alusten kiinnitysjärjestelmää, maasähkön käyttöä, lastaus- ja purkuramppeja sekä myös matkustajien sujuvampaa kulkemista maista alukseen.

Suomi-rata jäi ilman CEF-rahoitusta tällä hakukierroksella, mikä ei kuitenkaan vaikuta hankeyhtiön perustamiseen tai rataosuuden suunnittelun etenemiseen.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kommentoi rahoitusratkaisuja pitäen niitä ilmastoelvytyksenä. Rahoituksen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta ja valtiovalta on tähän päätöksillään sitoutunut. Hankkeet käynnistyvät jo elokuussa. EU:n päätösten mukaan hankkeiden tulee alkaa viimeistään 26.8.2020 ja valmistua 31.12.2023 mennessä.

Väyläviraston ennusteen mukaan Tunnin junalla tehtäisiin noin 2,7 miljoonaa kaukoliikenteen matkaa vuodessa.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments