Made in Salo – putkiradioita, telkkareita ja puhelimia

0
Astrumin tiloissa toimivassa Salon elektroniikkamuseossa museovieraita palvelevat muun muassa Eva Sillanpää (vas.) ja Anitta Vihiniemi, molemmat salolaisia.

SALO

Loisto-Toisto -radionäyttely. Televisio auki -näyttely. Puhelin- ja monitorinäyttely.

Mikäli suomalainen ja salolainen radio-, televisio- tietokone- ja matkapuhelintekniikka monisyisine historioineen kiinnostaa, kannattaa poiketa kesän kuluessa Salon Astrum-keskuksessa.

Ja vaikka ei kiinnostaisikaan, niin Astrumin tiloissa toimivan Salon elektroniikkamuseon Made in Salo -näyttelyyn kannattaa silti tutustua. Ainakin, jos omaa vähänkin taipumusta nostalgiaan.

Monet mieltävät tekniikan ja elektroniikan miehisen mielikuvituksettomuuden tyyssijaksi, mutta tutkija Leena Järvelä Salon elektroniikkamuseosta kertoo, että useimmat naisetkin pitävät Made in Salo -näyttelystä.

– Tuntuu, että etenkin naiset saavat paljon iloa lapsuudenkodista tai mummolasta tuttujen esineiden mieleen tuomista muistoista ja toisaalta myös menneiden vuosikymmenten muotoilusta, Järvelä sanoo.

– Myös vanhojen mustavalkotelevisioiden ruuduilla näkyvät välähdykset takavuosien suosituista televisio-ohjelmista on koettu hauskoiksi ja mielenkiintoisiksi.

Elektroniikkamuseon näyttelyn merkittävimmät esineryhmät ovat radiovastaanottimet, televisiot ja puhelimet sekä kotitietokoneet ja monitorit.

Esimerkiksi radioita – pieniä, suuria ja valtavia – on museossa todella paljon. Lisäksi radiot on esillepantu ja valaistu niin hienosti, että niiden kaunis käsityötaito ja kuhunkin aikakauteen liittyvä muotoilu pääsevät sataprosenttisesti oikeuksiinsa.

Ulkomaalaiset sanovat joskus, että Helsingin rautatieasema muistuttaa ulkonäöltään vanhaa radiota. Asian voinee kääntää toisinkin päin: vanhanajan putkiradio on parhaimmillaan kuin pieni jugend – tai art deco -taideteos.

Salon kaupungin elektroniikkakokoelmiin on kerätty ja tallennettu vuodesta 1994 alkaen kotimaisen ja ulkomaisen elektroniikkateollisuuden valmistamia laitteita. Kokoelmissa on noin 10 000 esinettä ja yli 400 hyllymetriä kirjallisuus- ja arkistoaineistoa.

Läheskään kaikkea esineistöä ei ole mahdollista pitää esillä samanaikaisesti. Esillä on kulloinkin vain pieni siivu laajasta kokonaisuudesta.

Salon elektroniikkamuseon Made in Salo -näyttely on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin elokuun loppuun saakka. Aukiolo alkaa joka päivä kello 11 ja päättyy työpäivinä klo 17 ja viikonloppuisin kello 15. Joka kuukauden ensimmäisenä perjantaina museoon on vapaa pääsy.

Vaikka näyttely on nimensä mukaisesti Salo-painotteinen, on esillä runsain mitoin muuallakin kuin Salossa valmistettua esineistöä.

– Muissa maissa ja kaupungeissa tehdyt esineet antavat tutuille, kotoisille esineille vertailukohtaa ja kertovat samalla, minkälaisessa ympäristössä on kulloinkin toimittu, Leena Järvelä toteaa.

Radiotoimintaa 100 vuotta, televisiokin jo eläkeiässä

Radiotoiminta alkoi Suomessa 1920-luvun alussa armeijan ja radioamatöörien kokeiluina. Yleisradio perustettiin vuonna 1926. Lahden radioasema aloitti lähetykset kaksi vuotta myöhemmin.

Salossa nahkakauppias Fjalar Nordell ja pirssiautoilija Sulo Koskinen perustivat vuonna 1928 Toiminimi Nordell & Koskisen harjoittamaan autojen, koneiden ja radioiden myyntiä.

Nordell & Koskisen ensimmäinen oma tuote oli kidekone. Pian he keskittyivät kokonaan oman putkiradion valmistamiseen ja myyntiin.

Maaseudun sähköistys jatkui 1930-luvulla. Kysyntä alkoi suuntautua verkkovirralla toimiviin vastaanottimiin.

Vuonna 1945 radion kuuntelulupia oli Suomessa jo noin puoli miljoonaa. Nordell & Koskinen muutti nimensä Salora Oy:ksi.

1950-luku oli radion kulta-aikaa. Uutuutena Ula- ja matkaradiot sekä huonekalumaiset kaappiradiot. Salora aloitti liukuhihnatuotannon.

Vuonna 1956 käynnistettiin TV-lähetykset, ja Salora valmisti ensimmäiset näyteluonteiset televisiot.

1960-luvulla televisio kannettiin yhä useampaan suomalaiseen kotiin. Saloran televisiotuotanto oli jo täydessä vauhdissa. Myös omavalmisteisia Safir-matkaradioita myytiin paljon.

Ensimmäiset Salora-väritelevisiot tulivat markkinoille 60-luvun lopulla. Salossa oli alkanut myös stereoiden ja VHF-radiopuhelimien valmistus.

70-luvun alussa salolainen matkaradio-klassikko oli Salora Salorita 4. Radiotuotanto lopetettiin Salorassa vuonna 1972, minkä jälkeen keskityttiin stereoiden valmistukseen.

1970-luku oli väritelevision ja kaukosäätimen nousubuumia. Tuolloin Salossa tehtiin myös autoradiopuhelimia. Nokia ja Salora perustivat yhteisen radiopuhelintehtaan Mobira Oy:n.

Radiopuhelimista kännyköihin

Yhteispohjoismainen radiopuhelinverkko NMT 450 otettiin käyttöön vuonna 1982. Radiopuhelimet kevenivät. Ensimmäiset käsipuhelimet tulivat vuosikymmenen lopulla.

Salora toi televisiomarkkinoille energiaa säästäviä malleja ja stereotelevisioita. Saloran oma audiotuotanto loppui vuonna 1981.

Vuonna 1983 Nokiasta tuli Saloran enemmistöosakas. Vuosikymmenen lopulla Nokia kahmaisi Saloran kokonaan. Nokia osallistui vuonna 1988 yhteispohjoismaiseen HDTV-projektiin.

Matkapuhelimia valmistava Benefon Oy perustettiin Saloon helmikuussa 1988 Mobira Oy:n entisen toimitusjohtajan Jorma U. Niemisen johdolla. Aluksi yhtiö keskittyi kehittämään ja valmistamaan NMT-auto- ja käsipuhelimia.

Nokian ensimmäiset taskukokoiset käsipuhelimet eli kännykät tulivat markkinoille vuonna 1992. Matkapuhelinten massamarkkinat alkoivat 1990-luvun puolivälissä, kun GSM-verkko paransi kuuluvuutta kaikkialla.

Nokia Mobile Phonesista tuli 1990-luvun lopulla maailman suurin matkapuhelinvalmistaja.

Benefonin ensimmäinen GSM-puhelin valmistui vuonna 1997. Benefonin tuotannosta meni kyseisenä ajankohtana vientiin 96 prosenttia.

 

 

 

 

LÄHDE: Salon elektroniikka-museo. Elias-verkkonäyttelyn tekstiosio.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments