Sauvolaisesta opettajasta Mika Rauhalasta kuoriutui yllättäen kirjailija. Autot ja moottoripyörät ovat aina olleet miehen intohimo ja niitä on haettu niin Saksasta, Venäjältä, Virosta, Espanjasta, Bulgariasta, Latviasta kuin Belgiasta ja Hollannistakin. Tavallisesta autonhakijasta Rauhala erottuu sillä, ettei tiedä vielä matkaan lähtiessä mitä tuo Suomeen.
– Matkat ovat yhdistetty harrastus ja lomamatka. Koskaan ei reissuun lähtiessä tiedä mitä ostaa, Rauhala paljastaa.
Siitä esimerkkinä lomareissu Espanjaan, joka sai värikkään seikkailun käänteen. Mies nimittäin törmäsi kaupan ilmoitustaululla myynnissä olevaan viisioviseen Fiat 127. Kovan luokan autoharrastajana hän tiesi, että nyt oli harvinaisuus myynnissä. Lisähaasteita toi kieli, sillä se ei ollut myyjällä eikä ostajalla yhteinen, mutta kuten Rauhalan rauhallisesta olemuksesta voi arvailla, pikku haasteet ovat hänelle vain kivaa tekemistä.
– Soitin Suomeen tutulle, joka osaa espanjaa. Kauppakirjat ja muut tarvittavat tiedot hoidettiin hänen kauttaan ja niin päästiin ajamaan Fiat uuteen kotiinsa.
Kriteereitä ostettaville autoille ja moottoripyörille asetetaan tasan kaksi. Ajoneuvon pitää olla ajokunnossa, jotta sillä pääsee Suomen kamaralle asti ja siinä pitää olla jotain spesiaalia.
– Aina olen itselle lähtenyt hakemaan, mutta usein niitä on yritetty ostaa jo matkalla, kuten vuoden 1986 Trabant P601. Romanissa eräs nuoripari yritti ostaa sitä hyvällä hinnalla, mutta matkalla mukana olleet kaverit saivat pääni kääntymään. En ole koskaan ostanut autoja tai moottoripyöriä siinä mielessä, että myyn ne edelleen, mutta johonkin ne sitten vain ovat kadonneet ja myöhemmin on saattanut vähän harmittaakin, Rauhala nauraa.
Kaikki eivät ole kuitenkaan myynnissä hinnasta huolimatta. Niihin lukeutuu kyseinen Trabant ja muutama moottoripyörä.
– Trabant ei lähde sen vuoksi, että se on vaimon lempiväreissä.
EU-virkailija syy kirjaan
Tekevälle sattuu ja tapahtuu. Niin kävi ensimmäiselläkin matkalla vuonna 2011, joka tehtiin Hollantiin. Vuosimallin 1981 Honda 650 Night Hawk piti saada Brysselissä rekisteriin, mutta Rauhala kavereineen ei taitanut ranskaa. Onneksi tuttu oli tutustunut Brysselin suomalaisessa saunassa ranskaan puhuvaan suomalaiseen EU:ssa työskentelevään virkamieheen, joka auttoi tehtävässä. Ja mikä onni, että virkamies oli kaiken lisäksi motoristi, joka ymmärsi tilanteen vakavuuden.
– Tämä virkamies pyysi minulta raporttia siitä miten homma loppupeleissä meni ja minähän kirjoitin sähköpostilla raportin Brysseliin. Kirjan kirjoittaminen lähti tavallaan jo sieltä, sillä parista seuraavasta reissusta kirjoitin muistiinpanoja ylös ja tein niistä muutaman kappaleen omakustanteen jota annoin kavereille, jotka olivat olleet mukana reissuilla.
Idea kirjasta syntyi vasta viime syksynä, kun mies luki lehdestä turkulaisesta kustantamosta. Tekstiraakile lähti kustantamolle joulukuussa 2019 ja seuraavaksi miehellä oli sopimus ja tekstin muokkausurakka edessä.
– En ole mikään kirjoittaja. Jos kirjoitan kolme sanaa, löytyy sieltä kolme virhettäkin. Aikaa projekti vei hirveästi ja jossain vaiheessa tuli mieleen, eikö kustantajan olisi helpompi tarkistaa ja korjata tekstini, mutta ei ilmeisesti.
Tuttu äidinkielenopettaja on avittanut hommassa, kuten vaimo Hilkka, joka on toiminut oikolukijana. Osassa seikkailussa hän on ollut mukanakin. Ehkä hän sen vuoksi nauraa hermostuneesti, kun kysyn kirjailijalta, onko kirjalle tulossa jatkoa.
– Tarinoita olisi vielä hakureissuilta, mutta jaksanko itse kirjoittaa vai sanelenko jollekin ja onko kirjallani lukijoita. Siinä on vähän miettimistä. Tuttava sanoi kirjan sopivan sellaisille, jotka lukevat vähän, Rauhala toteaa.
Mies odottaa tyynesti tulevaa perjantaita, kun kirja julkaistaan ja ottaa vastaan sen mitä eteen tulee.
– En ole kuullut tämän tyyppisestä kirjasta, mutta en myöskään haaveile kirjailijan urasta, enkä halua ammatikseni hakea ajoneuvoja ulkomailta, mutta harrastuksena tämä on mukava.
Moottorimarssit halki Euroopan julkistamistilaisuus Kalle´s Backassa tänään klo 17.
