Paimion kaupunki pyrkii omalta osaltaan kartoittamaan koko kaupungin alueen rottaongelman laajuutta. Kaupunki toivoo, että rottahavainnoista ilmoitettaisiin verkossa toimivan palautejärjestelmän kautta. Rottakannan ryöpsähtämisestä on ollut puhetta niin sosiaalisessa mediassa kuin Kunnallislehdessäkin.
– Tämä kaupungin rottaseuranta ei nyt mitään tieteellisen tutkimuksen kriteerejä täytä, mutta on kuitenkin suuntaa antava kartoitus tilanteesta, ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho sanoo.
Hänelle on tullut kevään aikana useita rottailmoituksia, kun viime vuosina niitä on tullut korkeintaan yksi vuodessa, aina ei sitäkään. Koponen-Laihon mukaan ilmoituksia ei ole tullut vain yksittäisistä eläimistä vaan useammista samanaikaisesti. Ero on siis selvä viime vuosiin verrattuna.
Ilmoituksia on tullut eri asuinalueilta, mutta ilmeisesti rottia on tietyllä alueella enemmän kuin muilla. Kaupunki nimittäin lähetti viime viikolla tiedote- ja kyselykirjeen tietylle asuinalueelle, jota Koponen-Laiho ei halua nimetä.
Tiedote lähetettiin noin 120 kiinteistölle. Huhujen mukan kyse olisi Moision alueesta.
Ei ruokajätettä avokompostiin
Tiedotekirjeessä tähdennetään, että rottien torjunnassa ensiarvoisen tärkeää on helpon ruuan- ja vedensaannin sekä piiloutumispaikkojen vähentäminen ja estäminen. Rotalle kelpaa lähes kaikki ihmisen toiminnan tuottamat elintarvikkeet. Avokomposteihin ei saa laittaa mitään ruokajätettä, ja lemmikkieläinten ruokiakaan ei saa jättää ulos. Puista pudonneet hedelmät on syytä kerätä pois mahdollisimman pian.
Jos ennakoiva torjunta ei auta, rotanloukut ovat itsetorjunnassa ainoa keino. Rotta ei yleensä käy syöttiin heti kiinni, vaan sen pitää ensin tottua ympäristön muutokseen, ja muun ravinnon on oltava loppu.
Rotan reviiri voi olla suuri. Rottia voi helposti nähdä puolen kilometrin päässä ongelman alkulähteestä. Rotan hampaat ovat niin terävät, että se voi ruokaa haistaessaan nakertaa reikiä esimerkiksi muovisiin roskalaatikoihin.
Kaupunki torjuu omilla alueillaan
Paimion kaupunki huomauttaa, että yksittäiset rotat ovat osa normaalia kaupunkiympäristöä. Niistä ei pääse kokonaan eroon, mutta tavoite on, että tilanne on hallinnassa.
Koponen-Laiho kertoo, että kaupunki torjuu rottia omilla kiinteistöillään ja että yksityisten tulisi toimia samoin omilla kiinteistöillään. Kaupunki ei siis lähde kustantamaan torjuntatoimia yksityisten tonteilla, vaan vain neuvoo ja ohjeistaa.
Koponen-Laihon mukaan rottapopulaatiot ovat valtakunnallisestikin kasvussa. Leudot talvet ovat olleet otollisia rotille, ja kuluneen kevään koronapandemia on siirtänyt jätteiden säilytystä keskustoista asuinalueille, jolloin myös rottapopulaatiot ovat osin siirtyneet.
