Sagalund – paljon muutakin kuin museo

0
Lapset ja lapsiperheet otetaan lämmöllä vastaan Sagalundissa, jossa heille on paljon tekemistä. Moni lapsi tulee isovanhempien kanssa, niin kuin Taalintehtaalla asuvat Peik ja Tuovi Tiainen vaasalaisen Anita Laitisen kanssa.

KEMIÖNSAARI

Kun saapuu Kemiön taajaman lähellä sijaitsevaan Sagalundiin, nousee mieleen vahva muistuma Tukholman Skansenista. Käy ilmi, että tämä ei ole sattumaa, vaan ulkomuseon perustaja Nils Oskar Jansson otti esikuvakseen nimenomaan Skansenin.

Sagalundia on kutsuttu Suomen ensimmäiseksi maaseutumuseoksi. Janssonin unelma elää ja voi hyvin, sillä museo täytti juhannuksen tienoilla 120 vuotta. Sitä juhlittiin, ”työn merkeissä”, kolme päivää.

Juhlavuoden kunniaksi museon päärakennuksen, entisen emäntäkoulun, takapiha pantiin ihan uuteen uskoon. Entinen kulahtanut takapiha on nyt siistitty, ja sinne on perustettu aistipuutarha. Se tarkoittaa, että reilusti irti maasta nostetuissa kasvatuslaatikoissa kukoistaa yrttejä ja lukuisia muita kasveja. Nimensä mukaan aistipuutarha on tarkoitettu kaikille aisteille.

– Kun laatikot on nostettu tavallista korkeamalle, myös esimerkiksi pyörätuolissa istuva pääsee katsomaan, tuoksuttelemaan ja hypistelemään kasveja ihan läheltä, perustelee museon työntekijä Fredrika Henriksson.

– Museonjohtajalla Li Näsellä oli tästä visio jo monta vuotta, ja nyt siihen saatiin rahoitus.

Aistipuutarhan alapuoliselle peltoalueelle on lisäksi juhlavuoden uutuutena perustettu viljelypalstoja, joissa kyläläiset voivat kasvattaa itselleen kaikenlaista kaunista ja hyödyllistä.

Elävä ulkoilmamuseo

Sagalundin museoalueella on nykyisin kolmisenkymmentä vanhaa rakennusta, jotka johdattavat kävijän Kemiönsaaren historiaan, pääasiassa 1900-luvun alkupuolelle. Päärakennuksen kahvila ja puoti ovat auki ympärivuotisesti. Puodin valikoimassa on runsaasti kirjoja ja esimerkiksi leluja, jotka on tehty vanhan mallin mukaan. Omaakin tuotantoa on, kuten karunalaisen tekstiilitaiteilija Emma Hagmanin suunnittelemia keittiöpyyhkeitä.

Alun perin museopuoti oli 1940-luvun maalaiskauppa esittävä näyttely. Sota-ajalle tyypilliset tuotteet, kuten korvikekahvit ja puupohjakengät, ovat edelleen esillä. Päärakennuksessa on myös muita näyttelyjä.

Muut museoalueen rakennukset ovat avoinna kesäsesongin ajan. Joihinkin niistä pääsee sisälle vapaasti, muihin oppaan kanssa.

Ovet ovat auki esimerkiksi alueelle kuutisen vuotta sitten Kemiön Pedersåsta siirrettyyn Fallan taloon. Sen isossa tuvassa eletään takavuosikymmenien elämää, keitellään puuhellalla hilloa tai paistetaan ruokaa leivinuunissa tai tehdään muita ajankohtaan liittyviä kotitöitä, samaan tapaan kuin Turun Kuralan Kylämäen museoalueen entisaikaisessa tuvassa.

– Monesti käy niin, että kun ihmiset tulevat istuskelemaan tänne tupaan, niin vanhat esineet herättävät paljon muistoja. Kävijät alkavat jutella, että meilläkin oli lapsena tuollainen, tai omassa mummolassa, Fredrika Henriksson kertoo.

Alueen muissa rakennuksissa voi tutustua kesäisin muun muassa vanhan ajan koulunkäyntiin, käräjälaitokseen, savusaunaan, vesimyllyyn tai maanviljelijän elämään.

Museovirasto on määritellyt Sagalundin yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kultturiympäristöistä.

Lasten kulttuurikeskus

Sagalund on ainakin lähiseudulla ainoa museo, joka on samalla myös virallinen lastenkulttuurikeskus. Lapset ja perheet on otettu erityisesti huomioon jo vuosien ellei vuosikymmenten ajan, sillä jo museon perustaja Nilsson oli kiinnostunut museotyön lisäksi historian elävöittämisestä.

Museolla on tarjolla erityiset lapsille tarkoitetut opastukset, toiset ihan pienimmille ja toiset kouluikää lähestyville. Lapsille on myös järjestetty jo pitkään kerhotoimintaa.

Ulkoleikkipaikoilla lapset voivat vaikkapa rakentaa majaa, käydä ”käpykauppaa” ison kuusen alla torpan pihassa tai pinkoa keppihevosilla pitkin esterataa. Normaalisti leikkipaikkoja on myös sisätiloissa, mutta nyt poikkeusoloissa ne ovat kiinni.

Täksi kesäksi pystytettyyn paimenlapsista kertovaan näyttelyyn, tai oikeastaan elämyspolkuun, pääsee tutustumaan rajoitetusti. Näyttelyä elävöittävät sauvolaisen Pive Toivosen maalaamat, aiheeseen liittyvät isokokoiset taulut.

Myös museopuisto itsessään on jo kokemisen arvoinen. Se on pidetty hyvässä kunnossa. Janssonin visio oli perustaa ulkoilmamuseon ja kasvitieteellisen puutarhan yhdistelmä. Koulupuutarha on edelleen entisellä paikallaan. Museopuutarhassa on myös upea ruusutarha. Puiden ja kasvien juurella olevat kyltit kertovat kasvin nimen, ja jos kyltissä on Janssonin nimikirjaimet, niin kasvi on hänen istuttamansa.

Kannattaa kurkata myös pionia, joka on peräisin Janssonin ajoilta asti. Tiedettiin, että sellainen on olemassa, mutta paikka unohtui vuosikymmeniksi. Museon puutarhuri onnistui äskettäin löytämään paikan tiheän kasvillisuuden keskeltä, ja nyt nimikkopioni on nyt merkitty omalla taululla.

Sagalundin museo, Museotie 7, Kemiö

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments