Sauvo
Kevään ja kesän vaihtelevat kelit ovat kohdelleet maanviljelijöitä suhteellisen suopeasti. Sauvon Karunassa viljelevän Johan Söderholmin pellolla kasvaa kauraa ja kevätvehnää, joiden kasvu näyttää tällä hetkellä hyvältä.
– Etenkin kaura on petrannut juhannuksen jälkeisten sateiden ansiosta, vaikka juhannuksena näytti vielä siltä, että kasvusto kuivuu pystyyn, Söderholm kertoo.
Kevään kylvöt toteutettiin poikkeuksellisesti kolmessa erässä aloittaen viikkoa ennen vappua. Paikallisten sadekuurojen määrä vaihteli suuresti Peimarin alueella ja niistä koitui myös ongelmia.
– Kylvötöihin päästiin kohtuullisen aikaisin ja maa muokkaantui yllättävän hyvin, vaikka roudaton talvi takana olikin. Sitten tulivat sateet ja ongelmaksi nousi koko Varsinais-Suomen alueella peltojen kuorettuminen. Parhaat viljat näyttäisi nyt olevan ne, jotka kylvettiin ennen vappua ja eniten ovat kärsineet ne viljat, jotka joutuivat kylvöaikaan kuorettuman alle ja saivat vielä kovan hellejakson kesäkuussa. Viimeisenä kylvetyt kärsivät hellejaksosta, mutta heinäkuun sateet pelastivat ne.
Söderholmin mukaan sateet tulivat Peimarin seudulle viime hetkellä ja niitä olisi kaivattu jo juhannusviikolla.
– Heinäkuun alussa reilussa kahdessa viikossa satoi melkein 100 milliä.
Sateet toivat myös nurmelle pelastuksen.
– Ensimmäinen sato kärsi kuivuudesta, mutta ilman sateita nurmi olisi palannut karrelle. Toisesta nurmisadosta on tulossa kohtalainen ja kolmannen syyskuun puolella kerättävän nurmisadon ennusteesta voisi kaavailla kohtalaista, jos kelit ovat suotuisat, Söderholm sanoo.
Hernesato
historiallisen suuri
Luonnonvarakeskuksen mukaan herneen kylvöala kasvoi viime vuodesta 80 prosenttia. Sadosta odotetaan kaksinkertaista viime vuoteen verrattuna ja toteutuessaan sato olisi satavuotisen tilastointihistorian suurin. Luken mukaan ruokahernettä enemmän on kasvanut rehuherneen viljely.
– Kotimaisesta valkuaiskasveista on pulaa. Rehuteollisuus haluaa omavaraisuutta kotimaisen valkuaiskasvien viljelyyn. Sen sijaan öljykasvien viljely on vähentynyt, Söderholm tietää kertoa.
Rypsin ja rapsin viljelyalat ja satojen määrät ovat vähentyneet jopa niin merkittävästi, että jos alamäki jatkuu edelleen, rypsi- ja rapsisadosta on tulossa huonoimmat yli neljäänkymmeneen vuoteen.
– Öljykasvit ovat alttiimpia tuholaisille, joten uskon tämän vaikuttaneet notkahdukseen, Söderholm täsmentää.
Puinnit syyskuun puolelle
Kaurasadostaan Söderholm odottaa kohtuullista, mutta kosteus ja lämpö ovat kuitenkin aiheuttaneet osassa kasvustoa ongelmia.
–Ohrapellolla näkyy jonkin verran jälkiversontaa, joka tulee viivästyttämään puinteja syyskuun puolelle. Kaura taas on pärjännyt paremmin miltä ensin näytti. Kaura on sitkeä kasvi, joka virkistyi ensimmäisenä sateiden jälkeen.
Kaiken kaikkiaan Söderholm pitää tämän vuoden satonäkymiä heikompana kuin viime vuoden, mutta parempina kuin kuivuuden runtelemaa vuotta 2018. Erilaiset äärimmäiset sääolosuhteet asettavat nyt ja tulevaisuudessa haasteita maanviljelijöille.
– Kun sataa vettä, sitä tulee paljon kerralla tai kun on kuivaa, lämpötila pyörii 30 asteessa viikkoja. Leutojen talvien tuoma roudattomuus tulee olemaan myös haasteellista. Routa parantaa maan laatua ja jatkossa voikin olla, että joudutaan siirtymään syksyllä kylvettäviin kasveihin. Syksythän ovat nykyään jatkuneet pitkälle lokakuuhun, Söderholm sanoo.
