”Kävelin pitkästä aikaa Spurilan metsissä ja uudella hakkuuaukealla lähellä kartanoa huomio kiinnittyi siihen, että koko aukean uudet versot oli syöty. Lehdistä ei ollut juuri mitään jäljellä. Mielestäni siinä oli haapapuun alkuja eniten. Otin kuvia ötökästä, joka lehtiä söi ja mietin, olisiko teillä toimituksessa tietoa, minkälaisesta tuholaisesta on kyse. Mietin myös, onko vaarana, että se leviää laajemmalle”, kyselee kuvia lähettänyt lukija.
Metsänhoitoyhdistyksestä kerrotaan, että kyseessä on isohaavanlehtikuoriainen. Sen tekemillä metsätuhoilla ei ole merkitystä, joten torjuminenkaan ei ole aiheellista.
Isohaavanlehtikuoriainen on haavan- ja pajunlehdillä elävä laji. Tyypillistä on, että haavan tai pajujen lehdet on syöty repaleisiksi ja reikäisiksi. Myöhemmin lehdistä on jäljellä vain lehtisuonet. Sekä aikuiset kuoriaiset että toukat syövät lehtiä. Lajin syönti voi ulottua läpi koko haapataimikon.
Kuoriaisten muninta-aika alkaa touko-kesäkuun vaihteessa jatkuen heinäkuun alkuun. Naaras laskee pitkänsoikeat kellertävät tai oranssinväriset munansa pystyyn asentoon lehtien alapinnalle, enimmäkseen 40-50 munaa käsittäviin ryhmiin. Naaras voi munia jopa tuhat munaa.
Kuoriaiset alkavat kuoriutua koteloista keskikesällä. Ne talvehtivat aikuisena maassa karikkeen seassa, esimerkiksi lehtien alla. Isohaavanlehtikuoriaisia kehittyy yksi sukupolvi vuodessa.
Pienihaavanlehtikuoriainen tekee samankaltaista tuhoa haavan lehdillä.
