Peltojen ulkopuolella meri- ja kanadanhanhien metsästys alkaa samaan aikaan muiden vesilintujen kanssa 20.8. Merihanhi on perinteisesti rannikon laji ja vasta levittäytymässä järviin, siksi se rauhoitettu sisämaassa ja metsästystä rannikolla rajoitetaan.
– Sepelkyyhkyn ja kanadanhanhen kannat ovat runsaat ja kestävät hyvin metsästystä, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson Suomen riistakeskukselta kertoo.
– Hanhiparvet voivat loppukesällä aiheuttaa vahinkoja sadolle. Viime vuonna oli toinen kausi, kun meri- ja kanadanhanhen metsästys alkoi pelloilta 10.8. Aikaistetulla jahdilla halutaan estää viljelyvahinkoja ja mahdollistaa riistavaran hyödyntämistä, Hermansson sanoo.
Saalistilastot osoittavat, että suurin osa merihanhi- ja kanadanhanhisaaliista saatiin peltojahdin aikana, ennen varsinaista vesilinnustuksen aloitusta 20.8.
Merihanhen metsästykseen rajoituksia
Merihanhen pesimäkanta Suomessa on kokonaisuudessaan pieni. Kannanhoidossa tasapainotellaan sisämaan leviämisen turvaamisen ja viljelyvahinkojen ehkäisyn välillä. Kokonaiskannan pienentämiselle ei ole tarvetta. Metsästäjäkohtaisella kiintiöllä ja peltometsästyksen ravintohoukuttimen käyttökiellolla pyritään turvaamaan merihanhikannan elinvoimaisuus ja mahdollisuudet ehkäistä vahinkoja.
Merihanhen metsästyksessä on kahden merihanhen metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö, jyväruokinnan käyttö merihanhen metsästyksessä on kielletty peltometsästyksessä 10.8. – 20.8, ja sisämaassa merihanhen metsästys on kielletty.
Kyyhky runsain saalislaji
Kyyhkyä metsästetään runsaasti koko Euroopassa ja Suomessakin se on runsaslukuisin saalislaji. Suomessa vuosittainen sepelkyyhkysaalis on suurimmillaan yli 250 000 lintua.
– Runsaat sepelkyyhkykannat sekä helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn metsästäjien suosikiksi. Jahti ei vaadi laajoja erämaita tai kallista kalustoa, Hermansson kertoo.
Hanhissa ja vesilinnuissa on rauhoitettuja lajeja, joita ei saa metsästää. Jokaisen metsästäjän velvollisuus on tietää milloin ja missä kutakin lajia saa metsästää.
