Linnunrata on sekä tuttu että mysteeri – Kotigalaksimme saattaa tarjota yllätyksen huomisiltana tai vasta sadan vuoden päästä

0

Se voi olla pettymys. Jos on katsonut voimakkaasti käsiteltyjä kuvia Linnunradasta, valovanan näkeminen todellisuudessa syksyisellä taivaalla voi olla jopa pieni pettymys.

Näin varoittaa tähtitieteen harrastaja Matti Helin heti aluksi. Kuva nimittäin valehtelee verrattuna siihen, miltä Linnunrata näyttää paljaalla silmällä.

Suurin osa valokuvista on käsitelty ja mahdollisesti pinottu useista eri kuvista, jolloin Linnunradasta on tehty hehkuvan kirkas ja näyttävä ilmiö.

– Oletus ei kohtaa todellisuutta.

Omissa Linnunrata-kuvissaan Matti Helin noudattaa kultaista keskitietä. Hän vahvistaa hieman valoraidan hehkua ja lisää kuvaan kontrastia. Helinin mukaan valoraita näkyy kuvissa, mutta kuvan näyttävyys vaatii hieman kuvankäsittelyohjelman antamaa ”potkua”. Kuva Matti Helin.
Syksyllä Linnunrata nousee lounaasta taivaan kannen läpi. Kevättalvella se näkyy vaakatasossa ja suoraan pohjoisessa. Kurjenrahkalla otetussa kuvassa näkyvät myös revontulet. Kuva: Matti Helin.

 

SUUREN, avaruudellisen tunteen Linnunrataa katselemalla kyllä saa, lohduttaa Helin.

Linnunrata on isokokoisin kohde suomalaisella yötaivaalla. Se kattaa taivaan kannen laidasta laitaan, ja kaikki yötaivaalla paljain silmin näkyvät tähdet ovat osa sitä.

– Kaupunkien valoissa Linnunrataa voi olla toivotonta erottaa taivaalla, mutta Turun naapurissa Liedossa sen näkee jo kohtuullisen helposti. Pöytyällä, esimerkiksi Kurjenrahkan alueella, hukkavaloa ei juuri ole, joten valovanan taivaalla erottaa helpommin.

Linnunradan katsojan kannattaa varata hetki aikaa, jotta silmä tottuu hämärään.

– Jos menee vaikka saaristossa kesämökillä syksyllä yöllä ulos, kestää 5–15 minuuttia ennen kuin silmä tottuu pimeään. Hämäränäkö paranee, kun pimeässä malttaa olla hetken. Vasta silloin Linnunrata löytyy helposti taivaalta.

Syksyllä valohehku nousee etelän ja lännen välistä ja jatkuu taivaan yli pohjoisen ja koillisen suuntaan.

– Linnunradan valojuovassa on kirkkaita ja tummia alueita, myös lähes mustia alueita. Tummat alueet tähtien välissä ovat pölyä.

 

Linnunradan lisäksi kuvassa näkyvät satelliittien valojuovat. Kuva: Juha Paju-Heikkilä, TS.

 

SUOMESSA katsellaan vain osaa Linnunradasta. Kirkkain osa eli keskiosa jää horisontin alapuolelle.

Suomessa Linnunradasta näkyy esimerkiksi Joutsenen tähdistö. Se löytyy lounaan suunnalta.

– Sen tähdistön läpi kulkevat Linnunradan kirkkaimmat, täällä näkyvät osat, kertoo Helin.

Linnunradassa on muuta kirkkaampia alueita, jotka muodostuvat ”uusista” tähtijoukoista. Tällaisia näkyy esimerkiksi Perseuksen, Ajomiehen ja Härän tähdistöissä.

– Kirkkaat alueet ovat suhteellisen uusia tähtijoukkoja meidän linnunradassamme. Ne ovat vain muutama sata miljoonaa vuotta vanhoja, joten ne loistavat vielä kirkkaan sinivalkoisella valolla.

Tähdet syntyvät usein joukkoina, mutta hajaantuvat pikku hiljaa erilleen.

KOTIGALAKSIMME on huimaavan iso.

– Himmeä valovyö koostuu sadoista miljardeista auringoista. Linnunrata on taivaan massiivisin kohde, jossa eri aurinkokuntien etäisyydet toisistaan ovat mykistäviä ja kaukana normaalisti käsityskyvystä.

Paljaalla silmällä erottuu 3 000–4 000 tähteä. Kiikareilla määrä moninkertaistuu ja kaukoputkella katsottavaa vielä tätä enemmän.

Kotigalaksimme näyttäytyy katselijalle lähes samanlaisena illasta ja vuodesta toiseen, vaikka muutamien tähtien kirkkaus voi vaihdella.

– Meidän elinikämme aikana Linnunradassa ei tapahdu isoja muutoksia. Jos kuitenkin voisimme matkustaa aikakoneella miljoona vuotta suuntaan tai toiseen, emme näkisi enää nykyisiä tähdistöjä taivaalla.

MASSIIVISUUS herättää mielikuvituksen ja nostaa esiin ainakin kysymyksen Maan ulkopuolisesta elämästä.

– Onhan siellä Linnunradalla ainakin paljon mahdollisuuksia. Suurella osalla linnunratamme tähdistä on oma planeettakunta ja kenties, joissain näistä myös elämää.

– Joka tapauksessa näky on vaikuttava, eikä voi estää ajatusta omasta pienuudesta tämän kaiken keskellä. Meistä jokainen on aika mitätön tapaus, kun vertaa vaikkapa tähtien välisiin etäisyyksiin.

Helin sanoo, että ei enää mieti mahdollisia avaruuden muukalaisia Linnunrataa kuvatessaan.

– Nuorempana Linnunradan katselu oli erityisen vaikuttavaa. Muistan lapsuudesta ahaa-elämyksen, kun eräänä iltana lainasin isän kiikareita ja satuin katsomaan taivaalla juuri Linnunrataa. Näkymässä oli tolkuton määrä tähtiä. Uskon, että se oli niitä hetkiä, jotka johtivat tähän harrastukseen ja haluun tietää enemmän, kuvailee Helin.

KOTIGALAKSIMME on sauvamainen spiraali, joka on pituussuunnassa hieman taittunut. Sen keskellä on suhteellisen iso musta aukko. Linnunrata on tähtikiekko, joka pyörii spiraalimaisesti niin että keskus pyörii hieman reunoja nopeammin.

– Rakenteessa ei ole suurempaa mystiikkaa, sanoo Helin.

Kaikkea emme kuitenkaan vielä tiedä, ja nämä tietoaukot ovat Helinistä kiinnostavia.

– Tiedämme, että galaksien tähdet ja pöly liikkuvat hiukan liian nopeasti massaansa nähden. Niiden pitäisi näillä lukemilla melko nopeasti singahtaa tyhjyyteen. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan jokin aine, joku voima pitää ne kasassa. Mitä se on, sitä ei vielä tiedetä.

 

YKSI LINNUNRADAN yllätys saattaa tavoittaa meidät vaikkapa jo huomisiltana.

– Muutaman sadan vuoden välein tähden pitäisi räjähtää galaksissamme. Tällaisen supernovan laskennallinen aika on jo mennyt, joten periaatteessa tähden räjähdys voi tapahtua vaikka tänään – tai sitten vasta sadan vuoden päästä.

Viime talvena pidätettiin hengitystä, kun Orionin tähdistössä oleva Betelgeuse-tähden kirkkaus muuttui.

– Se on silmin nähden oranssi tähti ja tämän tähden ollessa kyseessä, väri kertoo tähden loppuajoista. On laskettu, että se voi poksahtaa mikä päivä tahansa. Viime talvena tähden kirkkaus putosi puoleen ja alkoi spekulointi, olisiko tämä merkki kohta tapahtuvasta räjähdyksestä. Tähti kuitenkin palautui aikaisempaan kirkkau­teensa.

– Se siis saattaa poksahtaa joku ilta, tai sitten ei vielä tuhanteen vuoteen!

 

Lietolainen tähtitieteen harrastaja, valokuvaaja Matti Helin toimii Kunnallislehden asiantuntijana ajankohtaisista taivaan ilmiöistä kertovassa juttusarjassa. Sarjan aikaisempia osia alla.