PAIMIO
Paimion kaupungin toiminnan ja menojen sopeuttaminen vuotuisiin vero-, valtionosuus- ynnä muihin tuloihin on likimain ”mission impossible” eli mahdoton tehtävä. Varteen otettavia keinoja ei ole juurikaan tarjolla. Etenkään sellaisia, joita ei oltaisi jo ainakin kertaalleen kokeiltu.
Niinpä Paimion kaupungin palkkaama konsultti, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ja Perlacon Oy ovat olleet kuluvana vuonna vaikean tehtävän edessä hakiessaan sopeuttavia ratkaisuja Paimion kaupungin talousahdinkoon.
Paimiosta tuli Laesterän pitkälle uralle ensimmäinen paikkakunta, missä sopeutustoimien etsintä päätettiin jättää kesken. Laesterä itse ehdotti keskeyttämistä. Päätös tehtiin kuitenkin yhdessä.
– Paimiossa säästötarve on isompi kuin mitä säästöihin löytyy eväitä. Ja eväitä ei ole siksi, koska Paimiossa on hoidettu taloutta hyvin. Säästöt on jo ehditty ottaa laajassa mitassa käyttöön, Laesterä toteaa.
– Jos ja kun vielä halutaan sopeuttaa, niin näillä tuloilla se vaatii paljon luovuutta. Etenkin, jos tuloveroprosentin korottamiseen ei ole halukkuutta.
Laesterä toki löysi Paimion taloudesta monenlaistakin pientä viilattavaa. Mutta monessa kohdin esille nousee kysymys, että kannattaako. Silloin ei yleensä kannata, jos säästö on pieni, mutta harmi monelle kuntalaiselle suuri.
Mistä kenkä
sitten puristaa?
Mistä sitten oikein on kysymys Paimion talousvaikeuksien kohdalla?
– Eräs hyvinkin keskeinen seikka on se, että Paimio on valtionosuus-väliinputoaja, Laesterä vastaa.
– Nykyisellään valtionosuusjärjestelmä tukee pikemminkin taantuman hidastamista kuin kasvuhakuisuutta, mutta kenties jakoperusteiden painotus muuttuu soten myötä.
Laesterä korostaa, että Paimion talousvaikeudet eivät suinkaan ole itse aiheutettua kurjuutta.
Paimio käyttää ”pakollisiin” eli käytännössä lakisääteisiin palveluihin vuositasolla 51 miljoonaa euroa ja ei-pakollisiin palveluihin 5 miljoonaa euroa.
Ei-pakollisia palveluja ovat muun muassa lukio, uimahalli ja monet vapaa-ajan palvelut. Eräässä mielessä myös kirjasto.
Edellä mainitut palvelut Paimio haluaa tietenkin yhä pitää – ja myös pystyy siihen.
Tehtyyn selvitystyöhön liittyen Laesterä ja Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki eivät halua kommentoida kuntaliitos-asioita.
Yleisellä tasolla Laesterä toteaa kuitenkin, että useimmiten kuntaliitokset tarjoavat keinoja talouden korjaamiseen. Mutta mikä tahansa liitos ei silti ole järkevä.
– Kuntaliitoksen hyödyt voivat olla muitakin kuin taloudellisia, Laesterä muistuttaa.
Ei täyttä
laskutusta
Laesterän ja Perlaconin Paimiossa tekemän selvitystyön loppuraportti otsikolla Paimion kaupunki , sopeutus luovutettiin virallisesti Paimion kaupungin edustajille viime tiistaina. Samassa yhteydessä Laesterä esitteli raporttinsa lähtökohtia ja sisältöä kaupungin päättäjille.
Paimion kuntapoliitikoista pitkälti koostuva, kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jukka Hongiston (kok.) vetämä sopeuttamisprojektin ohjausryhmä oli saanut tutustua loppuraporttiin jo elokuun alkupuolella.
Joillekin kaupungin päättäjille tuli yllätyksenä, että potentiaaliset säästökohteet on koluttu Paimiossa jo viime vuosikymmenellä varsin perusteellisesti. Kyseisen seikan todenperäisyyttä kuulijat eivät kuitenkaan kyseenalaistaneet.
Kaupunginjohtaja Jari Jussinmäelle konsultoinnin tulos ei ollut yllätys.
– Pakko sanoa, ettei se suuresti yllättänyt. Ovathan Paimio ja Paimion luvut tuttuja jo monen vuoden ajalta, hän sanoo.
– Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen selvitykseen ja sen laajaan kattavuuteen. Ja uskon, että Paimion päättäjätkin ovat. Eero Laesterä tuntee Suomen kunnat läpikotaisin, ja hänellä on paljon arvokasta tietoa ja kokemuspohjaa.
Koska sopeutus päätettiin yksissä tuumin keskeyttää, ei Laesterä halunnut viedä toimeksiantoa täyteen laskutukseen saakka.
Hän havaitsi jo sopeuttamishankkeen alkumetreillä, että Paimion tilanne on poikkeuksellinen.
– Papereihin tutustuessani ensimmäinen reaktio oli hämmästys. Katsoin Jari Jussinmäen suuntaan ja sanoin, että tästä voi tulla kohdallani ensimmäinen keissi, joka menee ennen aikojaan poikki.
Kuka Eero Laesterä?
Eero Laesterä on hallintotieteiden tohtori ja kuntatalouskonsulttiyhtiön Perlacon Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Viime keväänä Kuntaliitto Holdingin omistama Finnish Consulting Group Oy (FCG) osti pälkäneläisen Perlaconin koko osakekannan, mutta puheenjohtajuus säilyi Laesterällä.
Laesterä on tehnyt jonkinasteista selvitystyötä noin 200 suomalaisessa kunnassa. Perusteellisempaa selvitystyötä hän on tehnyt ainakin 150:een kuntaan – tällä hetkellä muun muassa Espooseen ja Jyväskylään.
Myös valtiovarainministeriö on hyödyntänyt Laesterän ja Perlaconin osaamista.
