Rottaongelma jatkuu Paimiossa; viimeksi tällä viikolla ympäristönsuojelusihteeri Sinikka Koponen-Laiho sai ilmoituksen Vistalla nähdyistä rotista.
– Ilmoituksia voi tehdä edelleen. Lokakuun jälkeen käyn läpi kaikki rottahavainnot, Koponen-Laiho sanoo.
Huhun mukaan kaupunki olisi osallistunut rottasotaan niittämällä alueita Ala-Vistan suunnalla, mutta näin ei ole. Koponen-Laihon mukaan kaupungin ja virkamiesten roolina on neuvonta, eikä kaupunki voi tulla konkreettisella tavalla auttamaan rottien hävittämisessä. Se on tontinomistajien tehtävä.
– Ymmärrän hyvin, että asukkaat ovat käärmeissään rottaongelmasta. Voin vain antaa neuvoja, mutta satavarmaa neuvoa ei ole. Rotta on hankala hävitettävä ammattimaisille tuholaisten torjujillekin. Se on ovela eläin, ja sillä voi olla pitkiä onkaloita maan sisällä, Koponen-Laiho sanoo ja toivoo, että syksyn kylmenemisen myötä päästään eroon pahimmasta ongelmasta.
– Tärkeätä on, että ei jätä tarjolle mitään mikä haisee rotan nokkaan hyvältä. Puista pudonneiden hedelmien korjaaminen pois on nyt ajankohtaista.
Preitilään pesiytynyt lehtokotilopopulaatio riehaantui lisääntymään valtavasti kuluneena kesänä.
– Onneksi asukkaat ovat siellä aktiivisia ja esiintymä on rajallinen, Koponen-Laiho sanoo.
– Kotiloiden torjumiseksi ei ole oikein muuta konstia kuin poimia niitä pois ja tappaa kuumalla vedellä.
Koponen-Laiho pohdiskelee, että niin rottien, kotiloiden kuin muidenkin tuhoeläinten lisääntymistä ovat auttaneet entistä lauhemmat talvet. Kun ei ole pakkasta, kotiloiden munat pysyvät hengissä esimerkiksi sammaleen alla.
Ylä-Vistan espanjansiruetanan esiintymää vastaan kaupunki on kuitenkin ryhtynyt toimiin.
– Ongelma on pahin Tallintien ja Tillintien tienoilla. Olemme raivanneet siellä maastoa kaupungin omilla alueilla, viheraluemestari Kaisa Salonen kertoo.
– Kysyimme lupaa saada raivata myös viereinen, Hartelan omistama tyhjä tontti. Saimme luvan, ja meille jopa maksettiin työstä.
Yksi keino vaikeuttaa etanoiden elämää on nimenomaan kasvillisuuden pitäminen lyhyenä ja lehtikasojen hävittäminen.
Ongelma on toistaiseksi paikallinen, mutta jollei mitään tehtäisi, ”sieltä ne yrittävät vyöryä Isolompakontien yli uusille alueille”, kuten Kaisa Salonen ilmaisee.
Suurikokoinen espanjansiruetana on luokiteltu Suomessa erityisen haitalliseksi vieraslajiksi. Espanjansiruetana on Suomessa sidoksissa kulttuuriympäristöihin, ja se leviää uusille elinpaikoille lähinnä maa-aineksen tai puutarhakasvien siirron mukana. Yksi etana voi edetä yön aikana jopa 50 metrin matkan, ja se on merkittävä kasvituholainen. Lisäksi espanjansiruetana voi syödä myös kuolleita eläimiä, minkä vuoksi se on saanut lisänimen tappajaetana.
Aikuiset espanjansiruetanat kuolevat Suomessa talvella, mutta munat ovat talvehtimiskykyisiä. Etana kantaa kolibakteeria sekä koirille vaarallisia keuhko- ja sydänmatoja. Lisäksi ne saattavat kantaa mukanaan listeriabakteeria, joka voi aiheuttaa aivokalvontulehduksen tai keskenmenon.
