Paimion talouden tila hyvä – väliaikaisesti

0
Arkistokuva Paimion Jokelan koulun pihamaalta. Kun korona siirsi oppilaat etäopetukseen, säästyi ruoan, siivouksen ja koulukuljetusten kuluja.

PAIMIO

Maan hallitus riihitti tällä viikolla ensi vuoden budjettia. Kunnissa on edessä sama työ, mutta siinä sivussa yritetään pysyä selvillä siitä, mitä hallituksen koronakriisin varjossa tekemät lisätalousarviot vaikuttavat, ja miten valtionosuudet vielä tälle vuodelle ovat muuttuneet.

Jo ensimmäisessä lisäbudjetissa huhtikuussa valtio ennakoi koronakriisin vaikuttavan kuntatalouteen niin paljon, että pienentyvien verotulojen kompensoimiseksi tarvitaan jopa 550 miljoonaa. Se myönnettiinkin kasvattamalla valtionosuuksia väliaikaisesti. Paimiolle tämä tarkoitti vajaan miljoonan pottia. Toki kompensaatio oli tarkoitus periä takaisin korkojen kera.

Mutta sen jälkeen on tehty useampi uusi lisäbudjetti ja pyörretty päätöksiä, kun koronakriisin taloudelliset vaikutukset ovat osoittautuneet pelättyä pienemmiksi. Niinpä kompensaatio on nyt luokkaa viidennes alkuperäisestä (110 miljoonaa), ja Paimion kannalta summa on reilut 210 000 euroa.

Hallintojohtaja Jaana Hölsö myöntää, että muutosvauhdissa pysytteleminen on ollut varsinkin kirjanpidossa tilitysten kannalta iso työ. Paitsi näiden valtionosuuksien tilityksissä, muutoksia on ollut myös verotulojen tilityksissä, kun tänä vuonna esimerkiksi kiinteistöverojen maksatus aikaistui. Niinpä tänä poikkeuksellisena koronavuonna on poikkeuksellista myös se, että verotilitykset ovat 0,9 miljoonaa arvioitua edellä ja samaan aikaan menojen kasvu onkin ollut hallinnassa.

Niinpä kaupunginhallitukselle esiteltiin tällä viikolla heinäkuun lopulle ulottuva talouskatsaus, jossa vuosikate on peräti 1,6 miljoonaa euroa plussalla. Se on kaksi miljoonaa euroa parempi kuin viime vuonna samaan aikaan.

Merkittävän parannuksen taustalla ovat siis viime vuotta suuremmat valtionosuudet (1,6 milj€) ja verotilitykset (0,9 milj.€) sekä maltillinen menojen kasvu (0,3 milj. €).

– Eli koronan vaikutus verotuloihin onkin ollut pelättyä pienempi, ja samaan aikaan menopuolella näkyy merkittäviä säästöjä palvelujen ostoissa, kuten ruokapalveluissa, siivouksessa, koulukuljetuksissa etäopetuksen vuoksi. Viime talvi oli myös poikkeuksellisen lämmin, mikä laski kuluja, sanoo Hölsö.

Hän sanookin, että toki on hyvä, että taloudellinen tilanne nyt näyttää hyvältä, mutta se on vain väliaikaista. Epävarmuustekijöitä riittää ja talouden tilanne kääntyy huonompaan suuntaan.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri ilmoitti viikolla, että kaikilta 27 jäsenkunnalta perittäisiin tänä vuonna erillinen koronasta johtuva valmiusmaksu, joka olisi 23 euroa asukasta kohden. Sen takana on sairaanhoitopiirin talouden heikentynyt kehitys koronapandemiaan varautumisen ja valmiuden rakentamisen ja ylläpitämisen vuoksi. Sairaanhoitopiirin suorat valtionavustukset kattavat arviolta vain vajaa puolet koronapandemiasta johtuvista tuottojen menetyksestä ja lisäkustannuksista eli 32 miljoonasta eurosta.

Paimion osalta kyse olisi noin 250 000 euron lisälaskusta. Hölsö rohkenee toivoa, että lisälasku ei ehkä sellaisenaan kuitenkaan toteudu. Näin siksi, että kunta maksaa sairaanhoitopiirille kuukausittaisen tasaerän arvioitujen kulujen perusteella ja erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ei kuitenkaan ole toteutunut – jälleen koronan vuoksi – siinä laajuudessa mitä laskuissa on ennakoitu.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments