Lööpit toitottivat viime viikolla jo hyvissä ajoin, että lunta sataa kohta koko Suomeen, Etelä-Suomea myöten. Olinkohan ainoa joka tämän uskoi, sillä laitatin viikonloppuna kitkarenkaat auton alle. Olin paikalla ainoa sillä asialla, muutama muu oli pesettämässä kärryjään.
Meille nyt jätettiin siis uudessa tieliikennelaissa valta käyttää omaa harkintaa siinä, milloin on syytä laittaa autoon talvirenkaat. Ne on pääsäännön mukaan oltava autossa marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos ”keli sitä edellyttää”. Jos ei edellytä, voi ajaa kesärenkaillakin. Aika usein kuulee sanottavan, että ”eihän täällä lounaan kulmalla tartte talvirenkaita kuin muutamana päivänä”.
Kaikesta päätellen moni aikoo ajaa kesärenkailla ainakin tavallista pidempään. Tästä päästäänkin siihen, että valtaan liittyy vastuu. Mitä jos jotain sattuu kesärenkailla lipsutellessa? Televisiouutisen mukaan vakuutusyhtiöillä on varsin korkea kynnys evätä henkilövahinkoihin liittyviä korvauksia, mutta oman auton romuttamista katsotaan siltä kantilta, oliko väärä rengasvalinta osasyynä onnettomuuteen. Myös poliisilla voi olla huomautettavaa tai jopa sakotettavaa, jos se tapaa talvikelillä kesärenkailla autoilevan.
Alkaakohan pian sataa lunta? Tuleeko sitten kenties liukasta? Kaikille taivaan ja kelin muutosten jatkuva tarkkaileminen ei sovi. Siksi valitsin tuon helpoimman tavan, että renkaat alle hyvissä ajoin. Eipä huolta huomisesta, muuttuu sää taikka ei.
Yhtä automaattisesti laitan auton lämmitystolppaan joka päivä sen jälkeen kun lämpötila alkaa laskea nollan tienoille. En halua aina erikseen punnita, miltä sää näyttää ja mitä ennusteissa on lupailtu.
Jonain aamuna viime viikolla – torstainako? – kesärengas tuntui ikävästi vähän lipsahtavankin. Se tapahtui moottoritien rampilla, jossa kyllä osaan normaalisti talviaikaan varoa. Nyt lämpötila näytti paria plusastetta, mutta rampilla olikin yön hallan jäljiltä mustaa jäätä. Ramppien rungot, kuten siltojenkin, ovat maasta irti, ja niiden rungot jäätyvät muita nopeammin.
Asiallisten renkaiden käyttö on suositeltavaa vuodenajasta riippumatta. Mutta on aina niitäkin, jotka haluavat tehdä elämästä jännemmän, eikä hermojen säästämiselläkään ole niin väliä. Onhan sekin tietysti elämys, kun jättää renkaitten vaihdon viime tippaan ja pääsee nauttimaan rengasliikkeitten tiiviistä ruuhkista. Parhaassa, tai pahimmassa tapauksessa saa odotella vapaata aikaa viikkoja tai päivystää paikalla tuntikausia. Voisikohan niinä tunteina tehdä jotain muutakin?
Kylli Salo