Yhä harvempi tila viljelee yhä isompaa peltoalaa

0
Vaihtelevat kelit ovat koetelleet sadonkorjuuta Peimarissa. Tässä puintikuva Paimionjokilaaksosta.

PAIMIO,SAUVO

Kahdessakymmenessä vuodessa maataloustukia hakeneiden viljelijöiden määrä on tipahtanut Paimiossa sadalla, Sauvossa 70 ja Kaarinassakin yli 50 viljelijällä. Tukea hakeneita viljelijöitä oli tänä vuonna Paimiossa 133, kun heitä vuonna 2000 oli 232, Sauvossa vastaavat luvut ovat 123 ja 194 ja Kaarinassa 73 ja 126.

Samaan aikaan tukihakemuksissa olevat peltopinta-alat ovat kasvaneet. Vuonna 2000 Paimiossa haettiin tukea 7 759 hehtaarille, ja tänä vuonna hakemuksissa oleva peltoala oli tasan tuhat hehtaaria isompi. Sauvossa tilanne oli lähes sama, eli kun kaksikymmentä vuotta sitten tukiala oli reilut 7800 hehtaaria, nyt se oli reilut 8700 hehtaaria. Kaarinassa tuettu viljelyala on kasvanut vuodesta 2000 lähes 900 hehtaarilla, ollen nyt 3420 hehtaaria.

– Nämä luvut eivät suoraan kerro, paljonko peltopinta-alaa kyseisellä paikkakunnalla on, sillä tuenhakijoilla saattaa olla viljelyksessään ja hakemuksissaan peltoa, joka sijaitsee jonkun muun kunnan alueella, sanoo Paimion maaseututoimiston maaseutuasiamiehenä työskentelevä Maria Peippo . Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Paimion, Paraisten ja Kaarinan kaupungit sekä Kemiönsaaren ja Sauvon kunnat.

Tässä listattuihin pinta-aloihin sisältyy myös erityissopimusaloja, jotka voivat olla perinnebiotooppeja ym. Näitä aloja on vuosittain 50-100 hehtaaria.

Joka tapauksessa luvuista näkyy, että tällä seudulla peltoa ei juurikaan poistu viljelyksestä, vaan pikemminkin päinvastoin.

– Kaikki pienetkin peltoalat on otettu käyttöön, kun niihin on saanut tukea. Tuenhakijoiden määrän vähentyessä keskipeltopinta-ala on kasvanut.

Vaikka Kaarinassa peltoa poistuu rakentamisen tieltä vuosittain, on peltoala kuitenkin lisääntynyt paljon.

– Se on hiukan outoa, mutta taustalla saattaa näkyä, että on otettu käyttöön luonnonlaitumia ja niittyjä, ja pinta-alassa on erityissopimusaloja, jotka sijoittuvat metsään, pohtii Peippo.

Tilakoot Paimiossa tuplaantuneet

Tilojen keskipinta-ala on Paimiossa tuplaantunut parissakymmenessä vuodessa 33 hehtaarista 66 hehtaariin. Sauvossa keskimääräinen tilakoko on nyt 71 hehtaaria, kun se vuonna 2000 oli 40 hehtaaria.

Tänä vuonna Paimiossa suurin tukea hakenut tila on 510 hehtaaria, Sauvossa 460 hehtaaria ja pienin Paimiossa 2,8 ja Sauvossa 3,2 hehtaaria.

Viime vuonna sauvolainen Salmensuun tila oli Peimarin seudun suurin maataloustukien saaja. Tila sai viime vuonna reilut 471 000 euroa viljelijätukia. Kuntsarissa maaliskuussa julkaistussa jutussa kerrottiin, että Paimiossa suurin tukipotti kertyi Rekottila Oy:lle. Se sai viljelijätukia 173 000 euroa ja rakennetukia 116 000 euroa.

Eniten maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin viime vuonna Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin sekä Varsinais-Suomeen. Nämä maakunnat saivat yhteensä 34 prosenttia rahoituksesta. Näissä maakunnissa on myös suurin osa Suomen maatiloista.

Maatalouden ja maaseudun rahoitusta maksettiin Suomessa yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuonna 2019. Tästä summasta EU-rahoitusta on noin 42 prosenttia. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus muodostavat kaksi kolmasosaa Suomen vuosittain saamasta EU-rahoituksesta.

Suurimmilla tiloilla osa maasta on vuokrattu. Tilastojen perusteella Maria Peippo kertoo, että vuokrapellosta maksetaan vuokraa tällä seudulla noin 400- 500 euroa hehtaarilta ja tällöin kyse ei ole erikoiskasviviljelystä. Korkeimmat tarhahernemaan vuokrat voivat olla 800 euron molemmin puolin.

Pellon keskihintahaarukka tällä seudulla on aika laaja, 8000 – 15 000 euroa hehtaarilta. Enemmänkin on tiettävästi maksettu.

Mitä viljellään, paljonko kotieläin-

 

tiloja?

Tilastokeskuksen tuoreimmat tiedot viljelyaloista ja tilatyypeistä ovat viime vuodelta. Peltopinta-alasta suurin vilja-ala on kevät- ja syysvehnällä. Paimiossa vehnäalat olivat yli 2100 hehtaaria ja Sauvossa reilut 1900 hehtaaria. Merkittävät peltoalat toki ovat myös rehu- ja mallasohralla sekä kauralla. Rehunurmialatkin ovat isoja, Paimiossa noin 850 ja Sauvossa yli 1100 hehtaaria. Juurikasalat olivat reilut 200 ja vajaa 350 hehtaaria.

Molemmilla paikkakunnilla on paljon puutarhakasviviljelystä, kuten mansikkaa. Sauvon puutarhakasvialan hehtaariluku on 755 ja Paimion vajaa 500. Härkäpavun viljelyala on kirinyt täällä selvästi herneen ohi. Paimiossa sitä viljeltiin jo viime vuonna lähes 200 hehtaarilla ja Sauvossakin vajaalla 150 hehtaarilla.

Kesantomaita Paimiossa oli 356 ja Sauvossa 328 hehtaaria.

Kaarinassa viljelypeltoala on noin 3500 hehtaaria. Vehnäala on noin 900 hehtaaria, ohra ja kaurapeltoja oli 2019 vuonna yhteensä vajaat 800 hehtaaria. Härkäpapu ja kumina olivat kasvussa yhteensä noin 300 hehtaarilla. Kesannossa oli vajaat 150 hehtaaria.

Luonnonhoitopeltoja, eli nurmikasvi-, niittykasvi-, maisema- ja riistanhoitopeltoalaa oli Sauvossa 660, Paimiossa 460 ja Kaarinassa noin 230 hehtaaria.

Kaarinassa on vuoden 2019 tilastojen mukaan kuusi kotieläintilaa, näistä muutamat nauta – ja lammastiloja.

Paimiossa nautaeläintiloja oli 13, ja näistä viisi oli lypsykarjatiloja. Nautaeläinten määrä oli reilu 700. Sikatiloja oli kolme, sikojen määrä kolmisentuhatta. Siipikarjatiloja oli neljä, ja eläinten määrä vajaa 38 000. Lammastiloja oli viisi.

Sauvossa oli vuosi sitten tilastoituna kymmenen nautaeläintilaa ja viidellä tilalla oli lypsykarjaa. Nautaeläinten kokonais määrä oli 1263. Kolmella sikatilalla oli reilut 1600 sikaa. Kolmella lammastilalla oli yli 370 lammasta.

Lähteet: Paimion maaseututoimisto, Tilastokeskus

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments