Kun sähköinen viestintäväline haastattelee nykyisin asiantuntijaa, esitetään seuraava kysymys hämmästyttävän usein: ”Kuinka paljon tästä on syytä huolestua?”
Vastaus on yleensä sen suuntainen, että ei nyt aivan hirvittävästi, mutta aika paljon kuitenkin.
Kysymys ja vastaukset kuvastavat aikaa, mutta sisältävät myös omituisen perusolettamuksen, että huolestuminen olisi jotenkin hyödyllistä. Ellei peräti jaloa.
Epidemiologit, sairaanhoitopiirien väki ja keskussairaaloiden lääkärit tuntuvat toisinaan suorastaan kilpailevan siitä, kuka on eniten huolissaan.
Totta kai maailmanlaajuisessa kiihtyvässä pandemiatilanteessa on syytäkin olla huolissaan, mutta kun syvästi huolissaan olemisesta on tullut masentavaa mantraa, olisi ehkä aika vaihtaa levyä.
Olisi virkistävää, jos joku terveydenhuollon ammattilainen sanoisi suoraan, että nykymeininki suututtaa. Että ärsyttää todella paljon, kun yksinkertaiset asiat eivät mene jakeluun.
Sillä eiväthän ne mene. Hyvä esimerkki on Seinäjoen ideaparkin Black Friday -ryntäys viime viikonloppuna.
Se oli samalla selittelyn mestarinäyte. Vaikka valokuva kertoo kiistattomasti, että tungosta on enemmän kuin Mexico Cityn tequila-karnevaaleilla, kehtaa joku sanoa, että nappiin meni. Kyse oli vain pienehköstä ruuhkasta oviaukolla.
Nyt eletään jo joulukuuta. Korona-aikaa on takana lähemmäs yhdeksän kuukautta. Yhtä kauan on toitotettu turvaväleistä ja maskeista, mutta ilmeisesti tämä kaikki on mennyt ohi joka kolmannelta suomalaiselta. Kassajonoissa riittää päivästä toiseen maskittomia niskaan hengittäjiä.
Melko turhauttavaa on myös jatkuva poru rajoituksista, koska ihan aiheesta niitä on määrätty.
Mutta vielä huolestuneisuudesta. Joulusta on moni jo etukäteen huolissaan ja masentunut. Siitä tulee kuulemma erilainen korona-ajan joulu. Iloton, valoton ja lohduton.
Voihan niinkin ajatella, mutta kyllähän useimmat joulun elementit ovat tänäkin vuonna kasassa. Voidaan olla läheisten kesken ja nauttia jouluherkuista. Lahjoja on lupa ostaa, ja joululauluja saa laulaa. Iltakävelyillä ja haudoilla käynti on sallittua, ja suurinta osaa sukulaisistakin on mahdollista tavata.
Hoitolaitoksissa joulunaika on kuitenkin nyt erilainen. Sitä ei voi kiistää.
Ja toki on myös niin, että irtisanomisten, lomautusten ja yritystoiminnan alasajojen myötä monilla perheillä on toimeentulovaikeuksia.
Jos korona-ajan joulu huolestuttaa, niin tällaisia perheitä voi monin tavoin tukea. Edellyttäen, ettei itse ole tuen tarpeessa.
PERTTU HEMMINKI
