Lähijunaliikenteen kehittäminen sisältyy yhä Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden hankekokonaisuuteen. Kuten myös sen parhaillaan käynnissä olevaan YVA-menettelyyn ja ratatekniseen suunnitteluun.
Hanke ei takaa lähiliikennettä, mutta kaksoisraide antaa sille edellytykset. Lähijunaliikenteen käynnistäminen ja väliasemien toteuttaminen Varsinais-Suomeen on, ainakin toistaiseksi, keskeinen osa hanketta.
Hankekokonaisuuden YVA-selostuksessa lähdetään siitä, että jatkosuunnittelussa huomioidaan maakuntakaavan mukaiset asemavaraukset. Lähiliikenteen myötä mahdollisia väliasemapaikkakuntia ja -taajamia olisivat Paimio, Piikkiö, Littoinen ja Varissuo sekä idempänä Halikko.
Ratageometria on suunniteltu tässä vaiheessa nopeaa kaukojunayhteyttä varten, mutta se ei sulje pois lähijunaliikenteen toteuttamista.
Vista on vilkkain
Paimion Vista olisi edellä mainittujen asemanseutujen muodostaman taajamaketjun suurin asutuskeskittymä. Paimion asemavarauksen lähiympäristössä – noin 1,5 kilometrin säteellä siitä – asuu nykyisin kolmisentuhatta kaupunkilaista. Kolmen kilometrin säteellä asukkaita on jo lähes 7 800 ja työpaikkoja 1 700.
Paimio sijoittuu Turun kaupunkiseudun ydinkaupunkialueen ulkopuolelle, mutta – kuten Turun kaupunkiseudun rakennemalli -asiakirjassa on todettu – Paimiolla on edullisen sijaintinsa ja väestöpohjansa puolesta edellytyksiä kehittyä aluekeskustasoiseksi keskukseksi.
Paimiossa, ja laajemminkin, nähdään, että raideliikenneyhteys ja asema parantaisivat erityisesti Paimion keskustan ja siihen kytkeytyvien alueiden, mutta myös koko kaupungin kehittämisedellytyksiä.
Paikallisjunaliikenteen asema mahdollistaisi taajaman maankäytön merkittävän tehostamisen ja täydentämisen.
Nopean junayhteyden YVA-selostuksessa todetaan, että asema ja lähijunaliikenteen käynnistäminen Paimiossa tukisivat tiiviin ja kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen kehittymistä, loisivat kysyntää täydennysrakentamiselle ja parantaisivat kuntakeskuksen ja koko kunnan kehittämisedellytyksiä.
YVA:ssa nähdään, että lähijunaliikenteellä olisi Paimiolle suuri myönteinen merkitys.
Piikkiössä
potentiaaliaMyös Piikkiön ja Littoisten taajama-alueet ovat sijaintinsa ja yhdyskuntarakenteensa vuoksi potentiaalisia paikallisjunaliikenteen asema- ja pysähtymispaikkoja.
Nopean junayhteyden YVA-selostuksessa todetaan, että raideliikenneyhteys ja asemat parantaisivat tuntuvasti Piikkiön ja Littoisten sekä niihin kytkeytyvien alueiden kehittämisedellytyksiä osana Turun kaupunkiseutua. Lisäksi nähdään, että henkilöjunaliikenneyhteydet monipuolistaisivat ja parantaisivat Kaarinan joukkoliikenneyhteyksiä merkittävästi.
Kaarinan kaupunki on korostanut, että raideliikenteen toimintaedellytykset tulee säilyttää Piikkiön taajamassa riippumatta siitä, toteutetaanko Piikkiössä rataoikaisu vai linjataanko nopea junayhteys kulkemaan entiseen tapaan Piikkiön keskustaajaman kautta.
Piikkiön aseman lähiympäristössä, puolentoista kilometrin säteellä, on nykyisin noin 3 200 asukasta. Kolmen kilometrin säteellä asemasta on 5 700 asukasta ja 1 000 työpaikkaa.
Hankevaihtoehto A:ssa henkilöjunaliikenne kulkisi kokonaisuudessaan Piikkiön keskustan kautta. Hankevaihtoehto B:n mukaan toimittaessa toteutuisi rataoikaisu, jolloin nopeat junat porhaltaisivat Piikkiön keskustan ohi, mutta lähijunaliikennettä saattaisi kuitenkin olla nykyisellä rantaradalla, ja Piikkiön asema voisi olla yksi lähiliikenteen pysäkeistä.
Mutta mahdollista on sekin, että kiskot poistuvat kokonaan ja lopullisesti Piikkiön nykyisen keskustaajaman paikkeilta.
Littoisten kohdalla hankevaihtoehdot A ja B ovat linjaukseltaan samanlaisia. Mikäli hankevaihtoehto B toteutuu, eikä lähiliikenteen asemaa toteuteta Piikkiössä, vaan Littoisissa, korostuu Littoisten merkitys huomattavasti Kaarinan yhdyskuntarakenteessa.
YVA-selostuksessa todetaan, että Piikkiön aseman lähiympäristössä on paljon tiivistämispotentiaalia, kun taas Littoisten asema sijoittuu jo nykyisellään tiiviin rakentamisen alueelle.
Jos Turun ja Helsingin välisen junaliikenteen kohdalla päätetään toteuttaa niin sanottu nollavaihtoehto, ei lähijunaliikenne toteudu missään muodossa.
Paimio, Piikkiö ja Littoinen ovat kaikki vanhastaan asemapaikkakuntia.
Piikkiön ja Littoisten asemilta henkilöliikenne loppui vuonna 1979, joskin liikennettä kokeiltiin vielä väliaikaisesti vuodesta 1986 alkaen Piikkiön ja Pernon telakan välillä.
Paimion kohdalla henkilöliikenne loppui vuonna 1988.
Nykyisin Paimion asema toimii junien kohtauspaikkana.
Piikkiön asema on tavaraliikenteen, lähinnä puunkuormauksen, käytössä, mutta myös kaukojunien kohtauspaikka.
PAIMIO-SAUVO-KAARINA
Perttu Hemminki
Kaarinassa ja Paimiossa ei ole tällä hetkellä henkilöliikenteen asemaa, joten paikallisjunaliikenteen käynnistyessä kunnat kytkeytyisivät radan välityksellä jälleen valtakunnalliseen raideliikenneverkkoon.
Turun ja Helsingin välisen junayhteyden YVA-selonteossa nähdään, että näiden kuntien vetovoimaisuus lisääntyisi asemien myötä ja että tulevien asemanseutujen maankäyttö tehostuisi merkittävästi.
Paikallisjunaliikenteen käynnistymisestä hyötyisivät Kaarinan ja Paimion lisäksi myös Turku ja Salo, joihin sijoittuisi uusia, paikallisjunaliikennettä palvelevia asemia.
Lähijunien liikennöinti Turun ja Salon välillä vaatisi kuitenkin myös poliittiset päätökset liikenteen järjestämisestä ja rahoittamisesta.
Lisäksi tarvittaisiin päätökset kyseistä liikennettä palvelevien henkilöliikennepaikkojen suunnittelusta ja toteuttamisesta.
