Lapsiperheen korona-arkion aikataulujen tetristä

0
Arki sujuu hyvin, kun puhalletaan yhteen hiileen.

KAARINA

Katja ja Kimmo Hollménin  talo Piikkiössä on täynnä elämää. Perheen 3-vuotias tyttö Isla haluaa syliin istumaan. 5-vuotias Venla kertoo hoitopäivästä. Kakkosluokkalainen Saini selailee älypuhelinta ja nelosluokkalainen Stella leikkii koiran kanssa. Keittiössä Katja Hollmén keittää kahvia ja vastailee lasten kysymyksiin. Perheen 15-vuotias Kristian  käy koulua ja asuu Helsingissä. Uusperheen arki rullaa normaalisti, vaikka korona vaikuttaa vielä moneen asiaan normaalin arjen rinnalla.

– Minulle etätöihin siirtyminen oli helpotus. Työskentelen energia-alan firmassa ja meillä on aika ollut paljon etätöitä. Työt jatkuu normaalisti, mutta on helpotus, ettei tarvitse enää käyttää kallisarvoista aikaa työmatkoihin, Katja Hollmén kertoo ajatuksiaan arjesta.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:ssä työskentelevän Kimmo Hollménin työ ei aiemmin ollut juuri koskaan etätöitä.

– Meillä työhön kuuluu paljon erilaisia kokouksia, nyt ne on kaikki Teamsissa. Ennen koronaa olin yhden päivän viikossa Helsingissä, mutta nyt sekin on muuttunut etätyöksi. Asiat oli kyllä helpompi hoitaa kasvotusten ja esimerkiksi luottamusmiesten kouluttaminen vaikeutui koronan myötä.

Keväällä korona mullisti koko perheen arjen. Kun Uusimaa suljettiin, Kristian ei päässyt käymään ollenkaan Piikkiössä, eikä muulla perheellä ollut asiaa Helsinkiin. Stella ja Saini siirtyivät etäopetukseen ja päiväkodista soitettiin herkästi, jos nuorimmat lapset olivat nuhaisia.

– Kun lapset oli keväällä pari kuukautta pois koulusta, aloin jännittämään kuinka paljon sairastelemme syksyllä. Pelkäsin aluksi, että voivatko lapset olla lainkaan päiväkodissa, kun nuhaa voi olla aika usein vuoden aikana. Onneksi kaikki meni kuitenkin yllättävän hyvin ja selvisimme vähällä sairastelulla, Katja sanoo tyytyväisenä.

Epävarmuus

kiusaa



Keväällä töiden ja lastenhoidon yhdistäminen ei ollut helppoa, arkea helpotti kuitenkin äidin lyhennetty työaika.

– Kyllä itselläkin on ollut riittämättömyyden tunne. Epävarmuus ahdistaa, kun ei tiedä pystyykö enää milloinkaan järjestämään normaaleja tapahtumia. Tulee myös tehtyä paljon turhaa työtä kun suunnittelee tapahtumia ja sitten koronan vuoksi kaikki perutaankin, Kimmo Hollmén kertoo ajatuksiaan.

Lapset ovat sopeutuneet uuteen arkeen todella hyvin.

– Etäkoulu oli ihan kivaa, oli tosi kiva nukkua aamulla pitkään. En mä kyllä niin paljon oppinut kuin olisin oppinut koulussa, Stella kertoo.

– Mä en kyllä nuku koskaan kauhean pitkään, mutta vihaan silti kasin aamuja. Etäkoulupäivä meni kyllä aina nopeesti, koska olen nopea tekemään tehtäviä, Saini puolestaan kertoo.

Koulussa muutokset näkyvät edelleen. Ruokalassa on tarkat turvavälit, välitunneilla luokat on jaettu eri alueille ulkoilemaan. Käsiä pestään usein.

Hollménin lähipiirissä sairastettiin koronaa keväällä. Oireet olivat todella lieviä. Eräs tuttu, 50-vuotias terve aikuinen joutui teholle, eikä tiedetty miten käy. Taudin arvaamattomuus laittaa pariskunnan mietteliääksi.

– Aluksi pelkäsin omalta osaltani, mutta kyllä me eniten pelkäämme nyt omien vanhempien puolesta, kun he ovat kuitenkin jo yli 70-vuotiaita. Katja Hollmén pohtii.

Perheen päiväkotilaisella Venlalla on selkeä mielipide tilanteesta.

– En mä pelkää koronaa, mutta korona on tyhmä.

Kuntsari kuulostelee tässä juttusarjassa millaista ihmisten korona-arki on.