Paimion työttömyysaste oli siis lokakuussa 6,8, kun Ely-keskuksen raportissa lomautetut lasketaan työttömiksi. Vuosi sitten kaupungin työttömyysaste oli 3,7. Työttömänä oli silloin 186 henkilöä.
Lomautusten lisäksi varsinainen työttömyys näyttää kaupungissa kasvaneen vain rahtusen korona-aikana. Lomautusten huippu jäi kevääseen, mutta lokakuussa lomautettuja paimiolaisia oli parikymmentä syyskuuta enemmän.
Sauvossa oli jälleen Varsinais-Suomen matalin työttömyysaste, 5,7 prosenttia. Työttömänä oli 77 henkilöä.
TALOUSTILANNETTA kuvaa avoimien työpaikkojen määrä. Paimiossa se oli lokakuussa selvästi jäljessä viime vuoden luvusta. Lokakuussa 2020 avoimia työpaikkoja oli 45, kun vuosi sitten luku oli 66. Myös syyskuussa työpaikkoja oli auki vähän, 38 kappaletta.
Koko Varsinais-Suomessa tilanne on samankaltainen. Lokakuussa maakunnassa aukeni lähes 5 200 uutta työpaikkaa. Vuosi sitten luku oli 5 650.
Koko Suomessa uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin te-toimistoihin lokakuun aikana 53 000 eli 12 100 vähemmän kuin edellisen vuoden lokakuussa. Kaikkiaan te-toimistoissa oli lokakuussa avoinna 100 600 työpaikkaa, mikä on 20 400 vähemmän kuin vuosi sitten.
PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN määrä oli maaliskuussa pienin tällä kaudella, mutta kääntyi koronapandemiassa lievään kasvuun. Kasvu on jatkunut lokakuussa.
Paimiossa pitkäaikaistyöttömiä oli lokakuussa 23, kun vuosi sitten luku oli 10.
Myös nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys oli lokakuussa nousussa.
VARSINAIS-SUOMEN korkein työttömyysaste oli Turussa, 14,0 prosenttia.
Maakunnan talousalueista korkein työttömyysprosentti oli Turun seudulla, 11,6 ja matalin Turunmaan saaristossa, 8,1 prosenttia.
Varsinais-Suomen työ ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa 25 300 työtöntä työnhakijaa.
Lokakuun aikana työttömien määrä yleensä vähenee ja nyt näin tapahtui 700 henkilöllä. Vuotta aiemmasta työttömien määrä kasvoi 7 500 henkilöllä eli 43 prosentilla.
Koko maassa työttömien määrä kasvoi vuotta aiemmasta samaa tahtia eli 39 prosentilla.
Marraskuussa työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrä yleensä vähenee ja näin saattaa tapahtua myös tällä kertaa.
VARSINAIS-SUOMEN työllisyysasteen kasvu pysähtyi keväällä koronakriisin seurauksena. Maakunnan työllisyysaste ei näytä kuitenkaan tämän vuoden kolmannella neljänneksellä kääntyneen samanlaiseen voimakkaaseen laskuun kuin monissa muissa maakunnissa, kertoo Lounaistieto. Päätelmä perustuu Tilastokeskuksen työllisyysastehaastattelututkimukseen.
Varsinais-Suomen kausitasoittamaton työllisyysaste oli vuoden kolmannella neljänneksellä 73,7 prosenttia. Se oli täsmälleen sama kuin Uudellamaalla. Luku on selvästi korkeampi kuin koko maassa keskimäärin, 72,2 prosenttia. Varsinais-Suomen työllisyysaste putosi vain 0,1 prosenttiyksikköä, kun se Uudellamaalla ja koko maassa pieneni noin 1,5 prosenttiyksikköä.
Tausta
Korona-ajan lomautukset
Lokakuussa lomautettuna oli 5 300 henkilöä Varsinais-Suomessa.
Lomautettuna olevien määrä oli huhti-toukokuun vaihteessa 2000-luvun huipussa Varsinais-Suomessa ja koko maassa.
Huhtikuussa alkoi lomautuksia noin 12 000 henkilöllä, mutta lokakuussa määrä oli enää 2 100.
Lomautettujen määrä on kuitenkin supistunut miltei kolmannekseen toukokuun alun huippuluvuista
Koronakriisin alussa lomautukset painottuivat vahvasti majoitus- ja ravitsemusalalle, kauppaan ja muihin palveluihin.
Varsinais-Suomessa lomautukset yleistyivät nopeasti myös teollisuudessa, johon lomautukset kohdistuivatkin alueella vahvimmin.
Lomautettujen määrä alkoi vähentyä toukokuussa, kun lomautusten alkamistahti hidastui ja lomautuksia päättyi.
Vain harvat lomautukset ovat muuttuneet työttömyydeksi.
Lähde: Työllisyyskatsaus lokakuu 2020.
