Peurakolareita ajetaan yhä enemmän – vaarallisin aika juuri nyt

0
Saaristotie Kuusistossa on hyvä esimerkki peurakolareiden kimuranttiudesta: vaikka molemmin puolin tietä on peltoa ja näkyvyys on periaatteessa hyvä, peurakolareita sattuu silti paljon. Anna-Maria Pasanen muistuttaa, että kun näkee peuroja, kannattaa hidastaa vauhtia ja varoittaa muuta liikennettä hätävilkuilla.

PAIMIO, SAUVO Pipsa Havula

– Monet peurakolarissa olleet ovat sanoneet, että peura tulee auton eteen vähän kuin tyhjästä. Ne liikkuvat niin nopeasti ja tekevät pitkiä loikkia, että vaikka kuvittelisi ehtivänsä reagoida, niin oikeasti ei ehdi muuta kuin huomata, että tuossa on peura, ja sitten törmätä, kuvailee LähiTapiola Varsinais-Suomen markkinointi- ja viestintäpäällikkö Anna-Maria Pasanen .

Hän on perehtynyt peura- ja kauriskolareihin Varsinais-Suomessa ja huolestunut vuosi vuodelta synkkenevistä tilastoista. Varsinais-Suomessa sattuu eniten hirvieläinkolareita koko maassa.

Tilastokeskuksen riistaonnettomuustilastoista käy ilmi, että vuosien 2018 ja 2019 välillä hirvieläinkolareiden määrä Kaarinassa, Paimiossa ja Sauvossa on kasvanut lähes 30 prosenttia. Vuonna 2018 Kaarinassa, Paimiossa ja Sauvossa sattui yhteensä 171 hirvieläinkolaria, kun vuonna 2019 luku oli jo 219.

Kaarinassa kolari sattui useimmiten metsäkauriin kanssa, Sauvossa ja Paimiossa valkohäntäpeuran.

– Vuonna 2017 peura- ja kauriskolareita sattui Varsinais-Suomessa noin 2400, ja nyt mennään noin 3100:ssa. Eli kolareiden määrä on kasvanut noin viidelläsadalla kolmen vuoden kuluessa, ja sama trendi on koko Suomessa, Pasanen sanoo.

– Tilanne on aika vakava.

Samaan aikaan, kun kolareita ajetaan yhä enemmän, peura- ja kauriskannat ovat kasvaneet.

– Nämä korreloivat aika vahvasti: mitä enemmän eläimiä liikkuu, sitä enemmän kolareita tapahtuu. Hirvikantaa taas on saatu pienennettyä, joten hirvikolarit ovat vähentyneet.

Riistakeskuksen ja poliisin tilastoista vuosilta 2015–2019 selviää, että Paimiossa peura- ja kauriskolarin kannalta erityisen vaarallinen tie on 110-tie, Sauvossa Sauvon-Kemiöntie ja Kaarinassa Saaristotie Kuusistossa sekä Helsingintie.

Kaksikaistaisilla maanteillä, joissa nopeusrajoitukset vaihtelevat 80–100 km/h välillä, peurakolareita sattuu eniten.

Kaikkein pahinta peurakolariaikaa on loka-marraskuu, sillä hirvieläimet liikkuvat paljon kiima-aikana, niillä on poikasia, ja toisaalta hämärässä syyssäässä autoilijan on hankala havaita vikkelästi liikkuvia eläimiä.

Peurakolareita sattuu eniten aamun työmatkaliikenteessä sekä iltahämärässä, eli tunti ennen ja jälkeen auringonnousun ja tunti ennen ja jälkeen auringonlaskun.

Pasanen toteaa, että pahentunut peurakolaritilanne näkyy LähiTapiola Varsinais-Suomessa vuosittain etenkin loppusyksystä.

Tyypilliset peurakolarivahingot ovat vakuutusyhtiön näkökulmasta kaskovahinkoja, kuten tuulilasi-, puskuri- ja peltivaurioita. Myös lievät loukkaantumiset ovat tavallisia, mutta vakavilta loukkaantumisilta ja henkilövahingoilta peurakolareissa useimmiten vältytään.

Etenkin moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille peurakolarit voivat kuitenkin olla kohtalokkaita, toteaa Liikenneturvan Turun toimipisteen yhteyspäällikkö Tapio Heiskanen.

Peurakolareiden korvaussummat pyörivät tavallisesti muutaman tuhannen euron paikkeilla.

– Mutta jos loukkaantuminen on vakava ja henkilö jää sen vuoksi esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeelle, voi se aiheuttaa vakuutusyhtiölle jopa miljoonan euron varauksen vahingon korvauksia varten tuleville vuosille, Pasanen sanoo.

Peurakolarin välttää parhaiten pysymällä tarkkaavaisena liikenteessä ja hiljentämällä vauhtia.

– Varsinkin aamu- ja iltahämärässä pitäisi ajaa hiljempaa – etenkin, jos näkee varoituskylttejä tai eläimiä.

– Mitä kovempi vauhti, sitä helpommin rytisee.

Jos voi vaikuttaa omiin ajoaikatauluihinsa, liikkeellä kannattaa olla päivänvalossa.

Monien Varsinais-Suomen maanteiden reunoille on vedetty keltaista riistanauhaa, josta on ainakin jonkin verran apua hirvieläinkolareiden vähentämisessä. Teho on kaksitahoinen: keltainen nauha paitsi vähentää hirvieläinten halua ylittää tietä niin myös muistuttaa autoilijaa eläinkolarin vaarasta.

– Paikalliset metsästysseurat saavat veloituksetta hakea nauhaa vaikka ely-keskukselta, Heiskanen kertoo ja lisää, ettei tiedä, miksi nauhaa ei vedetä nykyistä enempää.

– Toki eläimillä täytyy joitain ylityspaikkoja olla, joten kaikkia tienvarsia ei voida vetää keltaisella nauhalla.

Riistanauha ei ole kuitenkaan aita, joten autoilijan ei kannata tuudittautua siihen, ettei riistanauhan kohdalla voisi sattua peurakolaria.

Yhteiskunnallisella tasolla eläinkantojen pienentäminen on asia, mikä vähentäisi eläinkolareita, Pasanen ja Heiskanen sanovat.

– Tälle vuodelle peurankaatolupia on annettu Varsinais-Suomessa aika paljon aiempaa enemmän, joten on mielenkiintoista nähdä, vaikuttaako se tulevina vuosina onnettomuuksien määriin. Toivottavasti, Pasanen toteaa.

FAKTA

Mitä tehdä, jos ajaa eläinkolarin?

Jos törmää liikenteessä hirvieläimeen, villisikaan tai suurpetoon, ensimmäisenä tulee varoittaa muuta liikennettä, jotta lisäonnettomuuksilta vältytään.

Riistakolareissa tulee aina soittaa hätänumeroon 112, vaikka ei itse loukkaantuisikaan. Hätäkeskus tai poliisi kertoo, saako paikalta poistua. Poliisi on yhteydessä paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen, joka hoitaa tilanteen loppuun kuolleen tai loukkaantuneen eläimen osalta.

Kolaripaikka tulee merkitä mahdollisimman näkyvästi, mieluiten riistaonnettomuusmerkillä, mutta myös vaikkapa kaulahuivi tai heijastinliivi ajaa asiansa.

Kun olet päässyt turvallisesti pois paikalta, ole yhteydessä vakuutusyhtiöösi.

Lähde: LähiTapiola / Suomen Riistakeskus

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments