PAIMIO
– Perheeni harrastus on jo vuosia ollut pienimuotoinen hyväntekeväisyys, omatekoisena mottona ”Pienellä vaivalla iso ilo”. Mummelina yritän opettaa, että hyvää tekemällä ja kanssaihmisiä auttamalla saa itselleen ja toivottavasti myös toisille kivan mielen.
Näin aloitti viestinsä toimitukseen lähettänyt paimiolainen Liisa Karvinen-Kunnala, joka oli lukenut lehdestä Hope ry:n kalenterikeräyksestä ja sen jälkeen Nasevista, miten joku kuulosteli, voisiko joku toimittaa kalentereita Turkuun. Liisalle auttaminen on sydämen asia ja hänen mielestään yhteistyössä on voimaa. Niinpä hän tarjoutuu tässä kuljetusavuksi, vaikka sitten niihin kalentereihin tai joulupaketteihin.
– Työssäni johdon sihteerinä järjestelen erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, joten tällainen toiminta on luonteva jatkumo myös vapaa-ajalla. Jelppaan mielelläni, mikäli joku kaipailee ”logistiikka-apua” joulukalentereiden tai joululahjojen kanssa Paimiossa. Koronan aiheuttaman etätyöskentelyn alettua päätin siirtää osan työmatkabensarahoistani toisten auttamiseen.
Liisa kertoo, että hänen lähipiirinsä kolmen oman talouden niin sanotut ylijäämät kierrätetään pääosin seurakunnan lähetystyökirpputorille ja kirjaston kierrätyshyllyyn Paimiossa, hyväntekeväisyyskeräyksiin toimitetaan vain uutta.
– Minä ja poikani Ville järjestämme pieniä joulukeräyksiä työyhteisöissämme sementtitehtaalla ja pelastuslaitoksella, ja aika ajoin kyselen lahjoituksia myös paikallisilta ystäviltäni. Tyttäreni Heidi auttaa pakkauksessa ja kuljetuksissa sekä ystäväni Sirpa on jouluisin paketointiapuna. Ja 7-vuotias pojanpoika Eliot pyörii kiinnostuneena mukana muuten vaan.
Viime vuonna tämä auttajajoukko keräsi vapaaehtoisvoimin toimivalle Hope-yhdistykselle seitsemisenkymmentä joulukalenteria, joka oli noin 10 % sieltä eteenpäin jaetuista.
– Ja kauttamme kulki noin 80 joululahjaa; veimme paketteja Ensi- ja turvakotiin, Hopelle, seurakuntien Lahja lapselle -keräykseen sekä nuorkauppakamarien Joulupuu-keräykseen. Olemme halunneet tehdä myös ystäville ja kollegoille hyväntekeväisyyteen osallistumisen mahdollisimman helpoksi hoitamalla osan heidän puolestaan.
Tänä syksynä perhekunta on jo kerännyt reppuja koululaisille ja opiskelijoille sekä hygieniatuotteita asunnottomille ja vähävaraisille lapsiperheille.
Työnantajan puolesta Liisa lahjoitti 30 käytöstä poistettua puhelinta syksyn Asunnottomien Yö -tapahtumaan.
Tänä vuonna Hopelle Turkuun on kuljetettu useampi kassillinen lapsille ja nuorille mm. vaatteita, kenkiä, satukirjoja ja pikkuleluja. Ja auttaminen ei ole vain tavaroiden järjestelemistä: Liisa on jo lupautunut vapaaehtoisena vastaanottamaan ja paketoimaan joululahjoja Kaarinan kirkolle.
Haluatko Sinä auttaa?
Aiotko pystyttää joulupuun? Kerro siitä heille, jotka haluavat auttaa, miten toimia ja milloin.
Keräätkö lahjoituksia jonnekin? Voisitko auttaa kuljetuksissa tai pakkaamisessa?
Haluaisitko vaikka leipoa jollekin joululeivonnaisia? Käydä auttamassa joulusiivouksessa? Tarjoatko jouluaterian vähävaraisille?
Todella moni auttaa, ja väyliäkin on useampia, mutta valitettavasti usein käy niin, että tieto avustamisen mahdollisuudesta ei tavoita heitä, jotka voisivat auttaa tai heitä, jotka apua tarvitsevat. Varmasti tänäkin vuonna seurakunnat ja kuntien sosiaalitoimikin toimivat tonttujen apuna, mutta näidenkin osalta moni kaipaa tietoa, miten se käy.
Ota siis yhteys Kuntsarin toimitukseen toimitus@kunnallislehti.fi ja kerro organisaatiosi, yrityksesi tai ihan itsesi tarjoamasta auttamisen mahdollisuudesta. Miten se tapahtuu, miten apua voi hakea ja miten sitä voi kauttasi antaa.
Kokoamme mielellään tämän joulunajan lehtiin tällaisia hyvän mielen juttuja! Se on Kuntsarin jouluapua!
