Vaihdamme itsemme kanssa yli kymmeniä tuhansia ajatuksia päivän aikana. Niitä tulee ja menee. Puheen sävyt vaihtelevat. Osa on tiedostamattomia, osa lyhyesti havainnoituja ja osan ympärille pysähtyy pidemmäksi aikaa. Mieli voi jopa alkaa ”ruokkia” ajatusta ja lähteä täysillä sen mukaan.
Ajatukset ovat osa meitä ja niitä ei voi estää tulemasta. Sisäisen puheen sävyyn ja suhtautumiseen voimme kuitenkin vaikuttaa.
Kaikenlaisten ajatusten havainnointia voi kokeilla seuraavasti: 1. tunnista oma sisäinen puhe ja 2. ota välimatkaa ajatukseen ja tunnista sen sävy. Mikäli ajatus on ollut haitallinen, jatka kohtaan 3. kyseenalaista ajatus ja 4. etsi rakentavampi ajattelutapa.
Esimerkkinä toimii seuraava tilanne: 1. ”Olen taas epäonnistunut painonhallinnassa.” 2. ”Mielenkiintoista, että ajattelen epäonnistuneeni. Se on kuitenkin ankara ajatus.” 3. ”Huomaan, että ajattelen epäonnistuneeni painonhallinnassa syötyäni suklaata useamman kuin yhden rivin. Mutta onko tilanne oikeasti niin huono kuin ajattelen ja mistä tämä ajatus tulee? Miksi toimin niin kuin äsken toimin?” 4. ”On mielenkiintoista ja totta, että ajattelen näin, mutta se on vain ajatus. Haluan tukea terveyttäni. Olin hyvin väsynyt ja en ehtinyt syödä välipalaani, minkä vuoksi makeanhimo vei voiton. Ensi kerralla syön välipalan viimeistään, vaikka ennen kotiinlähtöä, ja kotiin ostan vain suklaapatukan levyn sijaan. Ei tämä tähän kaatunut”.
Sisäistä puhetta voi kehittää kuten mitä tahansa omaa toimintaa. Tavoitteena olisi aito ja rehellinen keskustelu itsensä kanssa kuin omalle ystävälleen. Se auttaa ymmärtämään itseä taas aavistuksen enemmän ja tukee siten voimavaroja. Sanoissa on yllättävän paljon voimaa – itselleen tai toiselle sanottuna.
Maria Mäkitalo
Legitimerad näringsterapeut, som önskar glad Svenska dagen!
