Sauvolaisten seniorilaulajien Raimo Junnikkalan , 65, ja Leena Pihlajan , 74, laulukilpailut viime viikonloppuna onnistuivat varsin hyvin.
Loistava Laulaja -kisassa Asikkalan Tallukka -hotellissa, he selvittivät tiensä viiden parhaan joukkoon jääden kuitenkin hiuksenhienosti televisiofinaalin ulkopuolelle. Kumpikin saavutti Vääksyn kanavan kupeessa käydyssä kisassa neljännen sijan. Finlandia TV:n lähetykseen pääsi jokaisen ikäryhmän kolme parasta.
Neljäs sija on kunnioitettava saavutus, sillä Asikkalan kisassa otti toisistaan mittaa – alkusarjat mukaan lukien – pitkälti toistasataa laulajaa.
– Korona-ajan haasteista huolimatta kilpailu oli hienosti järjestetty, ja taso tuntuu nousevan vuosi vuodelta, Junnikkala kiittelee.
Nälkää jäi Junnikkalan mukaan molemmille sauvolaissolisteille niin paljon, että he aloittavat jo näinä päivinä valmistautumisen ensi vuoden Loistava Laulaja -kisaan.
Ennen kotiinpaluuta edessä oli kuitenkin vielä Seinäjoen kisa. Sekä Raimo että Leena osallistuivat Seinäjoella tangosenioreiden kilpailuun sarjassa 65 plus .
Siellä heidän menestyksensä oli jopa piirun verran parempaa luokkaa kuin Asikkalassa.
Leena – joka on noussut raketin lailla ikäluokkansa parhaimmistoon – sijoittui myös Seinäjoella neljänneksi. Raimo Junnikkala puolestaan raivasi tiensä superfinaaliin ja sijoittui hienosti hopealle pistäen lujasti kampoihin kisan voittaneelle Hollolan Pekka Vaattovirralle.
Miesten kisan voittaja selvisi vasta pitkän neuvottelun ja viiden tuomarin äänestyksen jälkeen.
Ehkä jo seuraavassa kisassa on Raimo vuoro. Kuka tietää, vaikka hopea vaihtuisi kultaan ensi vuoden heinäkuussa, jolloin Seinäjoella seuraavan kerran kisataan.
Asikkalan kilpailussa oli esitettävä joko Vexi Salmen, Juha Vainion tai Saukin sanoittamia kappaleita listalta, johon oli mahdutettu peräti 167 laulua.
– Toivoin, että olisin voinut esittää viimeiseksi bravuurini Vaarallista onnea , mutta siihen ei tullut tilaisuutta, vaikka se valittavien kappaleiden listalla olikin, Junnikkala harmittelee.
– Pääasia kuitenkin, että tunnelma oli hyvä. Ja täytyyhän aina olla parantamisen varaa.
Seinäjoen kisassakin riittäisi jossittelemista, mutta tuomaristolla on omat kriteerinsä, joita on syytä kunnioittaa.
Laulu on ollut englannin kielen opettajan työstä hiljattain eläköityneen Junnikkalan ykkösharrastus 90-luvun puolestavälistä lähtien. Kilpailumenestystä on tullut valtakunnallisella tasolla runsaastikin, mutta täydellinen Jackpot on antanut vielä odottaa itseään.
Sauvon Karunassa asuva Leena Pihlaja menetti puolisonsa 11 vuotta sitten. Seitsemänkymmenen ikävuoden korvilla – nelisen vuotta sitten – hän päätti, että on aika löytää joku kiva harrastus. Hän osti karaokelaitteet ja ryhtyi treenaamaan laulua. Olihan hänen ääntään kehuttu usein, ja laulaminen kotiloissakin oli aina tuntunut mukavalta.
– Olen positiivinen ihminen ja tykkään olla lavalla, mutta kyllä esiintyminen aina vähän jännittääkin. Mutta ei kuitenkaan liikaa, hän sanoo.
– Koen olevani yhä aloittelija, ja siksi olen kiitollinen ja iloinen siitä, että olen päässyt näinkin pitkälle. Bändin kanssa olin ennen viikonlopun kisoja laulanut vain yhden kerran. Leena kertoo.
Levytaustojen kanssa hän on kuitenkin esiintynyt muun muassa Paimion Poimarissa ja ruotsinlaivalla.
– Haluan jatkaa niin kauan kuin henki vaan pihisee, nuorekas Leena hymyilee.
– Ja valtavan iso kiitos Raimolle ja hänen vaimolleen Merjalle kyydeistä ja muustakin auttamisesta.
